Blogiartikkelit Juha-Matti Katajajuuri Kirsi Silvennoinen Ilmasto, Kiertotalous, Ruoka, Ympäristö

Ruoantuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyvin merkittävät, ja ruokahävikki lisää niitä aivan turhaan. Ongelma on viheliäinen ja vaikeasti hallittava, hävikkihän koostuu isoista ja pienistä puroista ketjun kaikissa osissa. Ketjussa on tehty viime vuosina hyvää työtä hävikin vähentämiseksi. Tarkkoja vertailukelpoisia lukuja työn vaikutuksesta saadaan myöhemmin. Tuotantoketjussa raaka-aineiden käyttöä optimoidaan melko hyvin jo kustannussyistä. Selväähän se on, että hävikki pyritään minimoimaan ja tuotot ja myynti maksimoimaan.

Olemme Suomessa heränneet vahvasti ruokahävikin vastaiseen taisteluun, ja kovat puolittamistavoitteet on kirjattu niin hallitusohjelmaan kuin myös YK:n ja Euroopan komission tavoitteisiin. Lisäksi EU:sta linjattiin toukokuussa 2019 jäsenmaita sitova asetus, joka velvoittaa jäsenmaat raportoimaan elintarvikejätteen määrän komissiolle. Olemme Lukessa rakentaneet Suomen elintarvikejätteen raportointia yhteistyössä alan ja ministeriöiden kanssa ja jatkamme tässä asiantuntijatyössä. Uusimmat tulokset löytyvät täältä.

Ruokaketjussa on jatkossa tärkeää suunnata ruokahävikin vähentämiskeinoja kaikkiin ja toisaalta kaikkein vaikuttavimpiin kohteisiin. Luke onkin laatinut yhteistyössä elintarvikealan kanssa ruokahävikkitiekartan ja kuusi keihäänkärkeä, jotka ohjaavat ruokaketjua ratkaisujen tekemisessä.

Keihäänkärjet jakaantuvat vapaaehtoisiin ja lainsäädännöllisiin ohjauskeinoihin, koulutukseen ja tiedottamiseen, teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, ympäristö- ja tuotemuotoiluun, tutkimukseen sekä yhdessä tekemiseen.

Keihäänkärjet täydentävät toisiaan, jolloin hävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseen tähtäävä muutos on mahdollisimman kokonaisvaltainen ja tehokas. Tiekartan pohjalta voidaan edistää innovaatioita, ohjauskeinoja ja vapaaehtoisia toimia yhteistyössä sekä seurata toimien tuloksellisuutta. Kutsumme kaikki yksityiset ja julkiset toimijat, kuluttajat ja järjestöt mukaan! Yrityksissä ponnistellaan jo paljon, siellä edetään kohti asetettuja tavoitteita. Monilla on selvät suunnitelmat, omia tiekarttoja, ja lisäksi asiaa edistetään yhteistoimin mm. kaupan, elintarviketeollisuuden ja pakkausalan materiaalitehokkuussitoumuksella.

Entä sitten kotitaloudet eli me kaikki? Noin kolmannes koko ruokajärjestelmän hävikistä syntyy kotitalouksissa. Tutkimusten mukaan joillakin hävikkiä ei synny lainkaan, mutta useimmilla hävikkiä tulee ainakin joskus.

Hävikin vähentäminen kyllä kiinnostaa ihmisiä, mutta arjen pyörteissä sitä kuitenkin syntyy. Kun hävikkiä mitataan, määrät saattavat yllättää. Luken ja Pauligin yhdessä kehittämä hävikkilaskuri on erinomainen tapa hahmottaa oman perheen hävikkiä, jollei aiempaa kokemusta ole.

On myös henkilöitä, joita asia ei oikein kiinnosta, ei talouden eikä ympäristön näkökulmasta, tai he eivät ehkä vielä tiedosta asiaa. Kuluttajaliiton hävikkifoorumilla viestitään asiasta, pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja etsimään hävikin vähentämiskeinoja. Varmasti tarvitsemme lisää tietoa, tuuppausta, kehumista ja jopa pientä syyllistämistä. Hävikin puolittamistavoitteen toteutumiseksi myös kotitalouksien pitäisi sitoutua talkoisiin tulevien vuosien aikana. Sen lisäksi, että ruokahävikin ennaltaehkäiseminen on tärkeää ympäristön kannalta, samalla osoittaisimme arvostavamme ruokaa ja suomalaisten ruoantuottajien ja keittäjien tinkimätöntä työtä laadukkaan ruoan eteen. Suunnittelemalla jo vähän enemmän on suhteellisen helppo vähentää hävikkiä. Taistellaan yhdessä – kohti hävikkiviikkoa.

Kommentoi

  1. Tämä on tärkeä asia. Kuitenkin olisi tärkeää nostaa esille seikka, joka tunnutaan sivuutettavan toistuvasti: kaupan ruokahävikki. Varmaan kauppaketjut yrittävät tehdä paljonkin hävikin vähentämiseksi, mutta itseäni kummastuttavat kauppojen (siis K-ja S-ryhmän) punalaputettujen tuotteiden määrä aina viikonlopun jälkeen. Tämä ihmetyttää sen vuoksi, että näillä ketjuilla on aika kattavaa asiakasseurantaa Plussa – ja S-etukorttien muodossa. Eikö näitä voisi hyödyntää hävikin vähentämisessä?
    Hävikkiä tulee paljon, kun vanhaksi menevissä tuotteissa on säännöllisesti lihaa ja myös kalaa.

    1. Hei,
      ja kiitos paljon Leena palautteestasi. Kaupoissa tosiaan tehdään paljon hävikin vähentämiseksi ja minimoimiseksi, ja tilaus-toimitusjärjestelmiä ja ennustamista kehitetään koko ajan entistä paremmaksi, ja asiakaskäyttäytymistietoa siellä hyödynnetään. Toki kaupat voisivat itse halutessaan kommentoida yksityiskohtaisesti. Sinänsä kaupan hävikki on suhteellisesti pienintä koko ketjussa, kun vertaamme hävikkiä kunkin ketjuvaiheen omaan läpivirtaukseen. Kaupassa se jää hyvinkin alle kahden prosentin. Jatkamme työtä ja yhteistyötä, myös kaupan sektorin kanssa.
      t. Juhis K, erikoistutkija

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *