Blogiartikkelit Arja Mustonen Panu Korhonen Maatalous, Ruoka

Karjatilan karkearehun tuotantokustannusta voidaan alentaa tehokkaasti nostamalla nurmien satotasoja. Voidaanko nurmisadon määrään vaikuttaa vaihtamalla perinteinen rivikylvö siementen hajalevitykseen?

Viime vuosina monilla tiloilla on siirrytty kylvämään nurmen siemen hajalevityksenä rivikylvön sijaan. Ajatuksena on, että nurmesta saadaan näin tiheämpi ja siten satoisampi ja paremmin rikkakasvien kasvua hillitsevä.

Monilla tiloilla on siirrytty kylvämään nurmen siemen hajalevityksenä rivikylvön sijaan.

Haja- ja rivikylvön kuiva-ainesadot vertailussa

VarmaNurmi-hankkeessa vertaamme hajakylvönä ja rivikylvönä perustettujen nurmikoeruutujen kuiva-ainesatoja ja rehun laatua. Kokeessa on neljä koejäsentä: hajakylvö pintaan, hajakylvö pintaan 1,5-kertaisella siemenmäärällä, rivikylvö pintaan ja rivikylvö normaaliin syvyyteen (2–3 cm).

Koe perustettiin kokoviljana korjattuun ohraan keväällä 2018 ja nyt meneillään on ensimmäinen nurmivuosi. Kullakin koejäsenellä on neljä toistoa. Koe sijaitsee pellon laidassa lähellä metsää runsasmultaisella hiuemaalla.

Esimerkkikuvissa vasemmalla syystiheyskuvat 16.8.2018 ja oikealla kevättiheyskuvat 13.5.2019 molemmista kylvötavoista. (kuvaajat: Arja Mustonen ja Sanna Kykkänen)

Hajakylvetyt ruudut näyttivät erityisesti keskemmällä peltoa sijaitsevilla ruuduilla perustamisvuonna 2018 harvemmilta kuin normaaliin syvyyteen ja riviin kylvetyt. Keväällä 2019 hajakylvetyillä ruuduilla kasvuston peittävyys oli kuitenkin silmämääräisesti parempi, koska rivivälit eivät näy. Olikin todennäköistä, että kuivuus heikensi hajakylvöjen itämistä perustamisvuonna, mutta pitkän ja lämpimän syksyn tai kevään 2019 aikana hajakylvöillä itämättä jääneet siemenet lähtivät vielä kasvuun. Huomattavaa on, että rivikylvössäkin rivit ovat täydet ja ehyet, joten perustaminen onnistui erinomaisesti molemmilla kylvötavoilla.

Kylvötapa ei vaikuttanut satotasoon – toisin kuin metsän varjostus

Ensimmäisessä korjuussa satotaso koko koealalla oli keskimäärin 4700 kuiva-ainekiloa, eikä kylvötapojen välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan metsän laitaa lähempänä sijaitsevilla ruuduilla sadon määrä oli kylvötavasta riippumatta lähes 700 kuiva-ainekiloa pienempi kuin kauempana metsästä sijaitsevilla ruuduilla, joilta lumipeite suli pois aiemmin. Metsän varjostuksen aiheuttama reunavaikutus oli siis suurempi kuin kylvötavan vaikutus.

Kokeen toistot 1–2 sijaitsivat metsänreunassa, josta lumi lähti noin viisi päivää myöhemmin kuin toistoilta 3–4. Satelliittikuvasta nähdään, että 23.4.2019 metsänreunassa on vielä lunta. (Kuva: Copernicus Sentinel Data 2019)

Silmämääräisten lakohavaintojen perusteella hajakylvetyillä ruuduilla esiintyi enemmän lakoa ennen ensimmäistä korjuuta kuin riviin normaaliin syvyyteen kylvetyillä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Myöskään toisessa korjuussa satoeroa eri kylvötapojen välille ei saatu. Satotaso oli keskimäärin 3200 kuiva-ainekiloa, mikä oli hyvä saavutus kuivana kasvukautena. Kasvusto ei ollut niittohetkellä laossa.

Nurmen hajakylvö voi olla hyödyllistä – lako uhkana

Tämän kokeen ensimmäisten tulosten perusteella näyttää siltä, että molemmat kylvötavat toimivat oikein hyvin silloin, kun perustaminen onnistuu eikä aluetta tallata konein. Rivivälittömyydestä voi olla etua peltomittakaavan viljelyssä, jossa sadonkorjuu- ja lannanlevityskoneet voivat katkaista rivit ja samalla aukottaa kasvustoa jokaisella korjuukerralla. Rivivälit ja aukot ovat myös otollisia rikkakasvien kasvupaikkoja ja erityisesti vanhemmissa nurmissa ne voivat alentaa satoa. Tässä kokeessa rikkakasvit torjuttiin kasvinsuojeluruiskutuksella. Siitä, kuinka kylvötavat eroavat toisistaan tilanteessa, jossa perustaminen syystä tai toisesta epäonnistuu, ei tästä kokeesta saatu tietoa.

Molemmat kylvötavat toimivat oikein hyvin silloin, kun perustaminen onnistuu.

Ensimmäinen sadonkorjuu antoi viitteitä siitä, että tiheissä kasvustoissa heinät kilpailevat valosta ja kasvutilasta eri tavalla kuin perinteisessä rivikylvössä, koska lakoriski näytti kasvavan hieman. Kokeen satoihin tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Voiko lakoisuus kuitenkin muuttaa rehuraaka-aineen sulavuutta ja kuidun määrää niin merkittävästi, että se vaikuttaa rehun käyttöön ruokinnassa? Tähän kysymykseen saamme lisää tietoa kun rehuanalyysien tulokset valmistuvat. Ruuduilta korjataan myös kolmas sato. Jäämme odottamaan seuraavaa satoa ja rehuanalyysituloksia!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *