Blogiartikkelit Juha-Matti Katajajuuri Ruoka, Ympäristö

Typen ja fosforin runsaus vesistöissä aiheuttaa lisääntyvää leväkasvua ja rehevöityminen vaarantaa koko Itämeren ekosysteemin. Niinpä näin kesällä maatalouden aiheuttamasta rehevöitymisestä puhutaan taas paljon.

Tässä tekstissä en kuitenkaan keskity ruoan alkutuotantoon. Ruokajärjestelmää tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti – myös me kuluttajina kuulumme siihen.

Itse asiassa ravinteiden käytön tehokkuus onkin lopulta kiinni meistä ihmisistä. Teemme isoja valintoja – ehkä tiedostamatta – päivittäin. Ravinteiden hyötykäytön tehokkuuteen vaikuttavat eniten se, mitä syömme ja mitä jätämme syömättä.

Ehkei kannattaisikaan osoitella maanviljelijöitä, jotka tekevät koko ajan parhaansa tuottaakseen meille herkullista ruokaa.

Ehkei kannattaisikaan osoitella maanviljelijöitä, jotka tekevät koko ajan parhaansa tuottaakseen meille herkullista ruokaa. Heidän tavoitteenaan on saada sidottua arvokkaat ravinteet kasveihin ja niiden kautta eri ruokaraaka-aineisiin.

Ravinteiden hyödyntämisteho heikkenee siirryttäessä kasvituotteesta eläinperäiseen tuotteeseen. Asiaa havainnollistaa Luonnonvarakeskuksen ravinnejalanjälkimittari.

Kaurahiutaleiden ravinnejalanjälki typen osalta on 42 kiloa ja fosforin osalta seitsemän kiloa tuhatta tuotekiloa kohden; vastaavat luvut naudanlihalla ovat 1 700 kiloa typpeä ja 189 kiloa fosforia.

Varsinkin eläintuotteiden osalta ravinteiden lopullinen hyödyntämisaste riippuu paljon siitä, miten tuotannon sivuvirrat saadaan hyödynnettyä.

Ravinteiden hyötykäytön ja vesien hyvinvoinnin kannalta viisaita ruokavalintoja ovat kasvikset, palkokasvit sekä marjat ja luonnonkala. Kasvisvoittoisen ruokavalion ravinnehukka on keskimäärin pienempi kuin tavanomaisen sekaruokavalion.

Kulutamme tällä hetkellä hyvin vähän kalaa. Luonnonkalan käytöllä olisi aivan erityinen ravinnepositiivinen näkökulmansa.  Kalastuksen kautta rehevöittäviä ravinteita kun saadaan vesistä pois.

Ruoantuotannossa sidotut ravinteet hukataan täysin, jos ruoka heitetään pois. Me kuluttajat olemme merkittävin hävikin aiheuttaja. Jokainen meistä heittää syömäkelpoista ruokaa pois keskimäärin yli 20 kiloa vuodessa.

Luke on kehittämässä yhdessä elintarviketoimialan ja ministeriöiden kanssa ruokaketjun hävikin seurantaa. Vuonna 2020 valmistuu kansallinen tiekartta siitä, miten ruokahävikkiä voidaan ketjun eri osissa vähentää.

Ravinteiden kierrätykseen panostetaan tällä hetkellä merkittävästi muun muassa hallituksen kärkihankkeessa ja hyviä tuloksia on saavutettu.

Ei silti unohdeta omaa rooliamme. Pidättäydytään ainakin ruoan haaskaamisesta. Toimitetaan syömäkelvottomat osat biojätteisiin tai kompostiin – näin saatamme ravinteet kiertoon. Muistetaan myös nauttia ruoasta sekä arvostaa sitä ja sen tuottajia. Hyvää kesää kaikille!

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.7.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös