Blogiartikkelit Esa-Jussi Viitala Antti Mutanen Metsä, Talous

Puun uudesta tulemisesta ja uusista korkean arvonlisän puupohjaisista tuotteista on puhuttu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jalostusarvolla mitattuna kehitys puutuoteteollisuudessa on kuitenkin ollut vaisua. Miksei tukkikuutiosta saada enempää irti?

1. Kutterilastun paluu

Merkittäviä korkeamman jalostusarvon tuotteita Suomen puutuoteteollisuudella on viisi. Määrällisesti suurin niistä on höylätty sahatavara. Vuonna 2019 sen keskimääräinen vientihinta oli noin 50 prosenttia korkeampi kuin höyläämättömän sahatavaran.

2000-luvun alussa höylättyä sahatavaraa vietiin Suomesta lähes miljoona kuutiometriä, mutta vuoden 2009 finanssikriisin seurauksena vienti romahti. Viime vuosina höylätavaran vienti on elpynyt noin 0,7 miljoonaan kuutiometriin. Höylättyä sahatavaraa viedään etenkin Britanniaan ja Japaniin.

Useat kotimaiset sahat ovat viime vuosina investoineet höylätavaran tuotantoon, mutta kuinka paljon sen tuotantoa voidaan Suomessa lisätä? Ruotsalaiset sahat vievät sitä tällä hetkellä paljon Yhdysvaltoihin, mutta niillä on useita kilpailuetuja suomalaisiin verrattuna.

2. Koivuvanerin valmistus hiipunut kotimaassa

Koivuvanerin valmistus kotimaassa on vähentynyt yli kolmanneksella 15 vuoden aikana. Havuvaneri on pitänyt pintansa paremmin: tuotanto on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla finanssikriisiä lukuun ottamatta. Havuvanerin tuotanto- ja vientitilastot sisältävät myös viilupuun. Koivuvaneri on selvästi arvokkaampi tuote kuin havuvaneri.

Koivuviilun tuotanto ja vientimäärät sen sijaan ovat kasvaneet. Koivusta valmistetun vaneriviilun kuljettaminen liimattavaksi ja leikattavaksi Viroon tarkoittaa sitä, että merkittävä osa koivuvanerin jalostusarvosta siirtyy pois kotimaasta. Suomessa on tehty ansiokasta koivuvanereihin liittyvää kehitystyötä, mutta merkittävä osa näistä saavutuksista uhkaa valua Viroon ja Venäjälle.

3. Suomella puuelementeissä takamatkaa

Kolmas esimerkki korkeamman jalostusarvon tuotteesta on massiivipuu. Stora Enso on Euroopan suurin ristiin liimattujen massiivipuuelementtien (CLT) valmistaja. Se kuitenkin valmistaa kaikki puuelementtinsä Itävallassa ja Ruotsissa. Alppimaassa elementtejä on jo pitkään valmistanut yhtiön kaksi tehdasta, joiden tuotantoa on laajennettu. Viime vuonna Stora Enso aloitti tuotannon myös Ruotsissa, ja kuukausi sitten se ilmoitti perustavansa suuren CLT-tehtaan Tšekin tasavaltaan.

Suomessa CLT:tä tuottaa kolme tehdasta, joiden tuotantokapasiteetti on yhteensä runsaat 100 000 kuutiometriä. Alan suurmaassa, Itävallassa, CLT-tuotantoa on kahdeksan kertaa enemmän kuin Suomessa. Stora Enson uuden Tšekin tehtaan kapasiteetti tulee ylittämään Suomen koko kapasiteetin.

Keski-Euroopassa ala ja siihen liittyvä kehitystoiminta on ottanut pitkiä harppauksia viime vuosina. Suomi on pinnistellyt perässä muun muassa tuomalla sieltä tietotaitoa. Markkinoiden sijaintiin ja kuljetuskustannuksiin liittyvää takamatkaa on kuitenkin vaikea kuroa umpeen.

4. Viilupuulla mahdollisuuksia kasvuun

Neljäs korkeamman jalostusarvon tuote on viilupuu (LVL), jota Metsä Wood on tuottanut Suomessa jo yli 40 vuotta. Vuonna 2016 sitä alkoi tuottaa myös Stora Enso Varkaudessa. Samalla Stora Enson tuotepaletti laajeni osin samoille markkinoille. Kilpailun lisääntymisellä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia, jos LVL-tuotteiden tunnettavuus päämarkkinoilla kasvaa.

5. Liimapuu – arvokas vientituote

Viides korkeamman lisäarvon tuote on liimapuu. Vaikka sen osuus Suomen puutuoteteollisuuden vientimäärästä on vain noin viisi prosenttia, niin viennin arvosta osuus on kaksinkertainen. Suomessa liimapuun pääraaka-aine on kuusi, mutta myös mäntyä käytetään. Raaka-aineena voidaan käyttää myös pikkutukkia.

Suomessa liimapuuta tuottaa kymmenkunta yhtiötä, joista suurin osa on pieniä. Tuotannon lisääminen olisi yksi mahdollisuus puutuoteteollisuuden jalostusarvon nostoon, mutta kilpailu on kovaa. Laadukasta liimapuuta valmistetaan myös Keski-Euroopassa, jossa useat valmistajat tarjoavat asiakkailleen myös sen käyttöä koskevia rakentamisen kokonaisratkaisuja.

Viennin kasvu ei ole itsestäänselvyys

Pidemmällä aikavälillä puutuotteiden käytön odotetaan kasvavan asuin- ja liikerakentamisessa. Useissa maissa on myös ohjelmia ja tavoitteita puunkäytön kasvattamiseksi julkisessa rakentamisessa. Vaativien kohteiden toteutuksessa rakennepuutuotteet (CLT, LVL ja liimapuu) tarjoavat merkittäviä teknisiä etuja niin teräs- ja betonirakenteisiin kuin myös perinteiseen puurankarakentamiseen verrattuna.

Tuotteiden vienti Suomesta ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Höyläsahatavaralla on vientimahdollisuuksia, jos hintakilpailukyky ja asiakaslähtöisyys ovat kunnossa, mutta CLT-puuelementeistä ei ole odotettavissa Suomelle suurta vientituotetta. Suuria puuelementtejä ei kannata kuljettaa kovin kauas. Lisäksi Keski-Euroopan markkinoilla on jo nyt runsaasti CLT-kapasiteettia, ja määrä kasvaa voimakkaasti. Euroopassa ja Venäjällä on vuosina 2020–2023 käynnistymässä uutta CLT-kapasiteettia miljoonan kuutiometrin verran.

LVL:llä lienee CLT:ä enemmän vientimahdollisuuksia jatkossa. Tosin myös sen kohdalla kilpailu on kiristynyt etenkin Euroopan markkinoilla. Keski-Euroopassa suositaan usein paikallisia toimijoita, jotka voivat tarjota asiakaslähtöisiä ratkaisuja joustavasti. Japanin markkinat ovat vetäneet hyvin etenkin liimapuuta mutta ovat tunnetusti vaativat.

Puutuoteteollisuuden jalostusarvon nostaminen on kovan työn takana

Puutuoteteollisuuden uusien tuotteiden tai jalosteiden kehittäminen on hidasta, eikä kaikista niistä ole vientituotteiksi. Tilanne on sama kuin massa- ja paperiteollisuudessa.

Puutuotteille on nyt tarjolla tukea eritoten poliittisista ohjelmista, mutta niiden varaan ei kannata tuudittautua. Kilpailevien rakennusmateriaalien ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti, muun muassa ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa huomioimalla. Tämän seurauksena puutuotteiden kilpailuetu esimerkiksi rakentamisen hiilijalanjäljen suhteen voi pienentyä tai laskennallisesti jopa kadota. Toisaalta monet puutuotteiden ominaisuudet, kuten keveys ja siitä kertyvä energiansäästö kuljetuksissa, työstettävyys rakennuspaikalla sekä rakentamisen aiheuttaman pölyn ja melun vähäisyys esimerkiksi betonirakentamiseen verrattuna, ovat vaikeasti ohitettavia kilpailuetuja.

Puutuotteiden kilpailuetujen hyödyntäminen rakentamisessa vaatii panostuksia itse tuotteiden ja niitä hyödyntävien rakennusjärjestelmien kehittämiseen, asiakaslähtöisten liiketoimintamallien luomiseen, puutuotteiden ja puurakentamisen ympäristö- ja ilmastovaikutusten kokonaisvaltaiseen ja luotettavaan todentamiseen sekä puun käyttöön liittyvien arvoketjujen kestävyyden varmistamiseen.

Vaikka myötätuulta on nyt ilmassa, reitit puutuotteiden jalostusasteen nostoon ja viennin lisäämiseen eivät ole helppoja.

Puutuoteteollisuuden reaalinen jalostusarvo käytettyä puukuutiometriä kohti, €/m3. Lähteet: Tilastokeskus ja Luke.

Kommentoi

  1. Suomen metsäteollisuuden innovaatiotoiminta on painottunut toiminnan tehokkuuden ja tuotteiden jatkuvaan kehittämiseen. Tuoteinnovaatioiden kehittäminen on on ollut hidasta. Miksi näin on, siitä hyvän esimerkin tarjoaa Matti Kairin väitöskirja, joka valaisee Kerto-LVL esimerkkinä käyttäen niitä epäonnistumisia ja onnistumista joita tuotekehittäjät kokivat viedessään tuoteideansa eteenpäin. Väitöskirjalle myönnettiin Schweighofer palkinto vuonna 2007. Kertomus lienee edelleen ajankohtainen.

    1. Kerto-LVL on tosiaan hyvä esimerkki: tuoteinnovaatio, jonka juuret ulottuvat 75 vuoden päähän ja jonka läpimurto markkinoille vaati Metsäliitolta, Matti Kairilta ja muilta sen työntekijöiltä kaukonäköisyyttä, sinnikkyyttä ja kovaa työtä 25 vuotta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *