Blogiartikkelit Esa-Jussi Viitala Metsä, Talous, Tilasto

Pohjois-Afrikasta tuli vuonna 2009 suomalaisen mäntysahatavaran tärkein vientikohde. Kahteen väkirikkaimpaan maahan, Egyptiin ja Algeriaan, viedään mäntysahatavaraa sekä viennin määrällä että arvolla mitaten selvästi enemmän kuin koko Euroopan unioniin. Kasvupotentiaali on valtava, mutta niin ovat haasteetkin.

Vuosina 2007–2008 globaali talouskriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi vähensivät voimakkaasti rakentamista ja sahatavaran kysyntää Euroopassa. Vientiä suunnattiin Pohjois-Afrikkaan, jonne oli ennenkin viety suhteellisen suuria määriä mäntysahatavaraa. Finanssikriisin jälkeen rakentaminen elpyi Euroopassa hitaasti, joten Pohjois-Afrikan merkitys mäntysahatavaran viennin kohteena korostui entisestään.

Vaikka vientimäärät Pohjois-Afrikkaan ovat kasvaneet kuluvaa vuotta lukuun ottamatta, markkinatilanne siellä on ollut kaikkea muuta kuin varma. Epävakaus on syntynyt öljyn hinnan romahduksesta ja levottomuuksista, jotka ovat horjuttaneet poliittisia järjestelmiä. Tämä on heijastunut alueen maiden valuuttatuloihin, kansallisten valuuttojen vaihtokursseihin ja paikallisiin talouksiin.

Egyptissä takkuaa turismi

Ylivoimaisesti tärkein Suomen mäntysahatavan viennin kohdemaa on Egypti. Se pesee yhä mennen tullen esimerkiksi Kiinan, vaikka tänä vuonna vienti Kiinaan onkin kasvanut erittäin nopeasti. Ruotsalaiset ja etenkin venäläiset sahatavaran viejät alkoivat vetäytyä Egyptistä vuonna 2016 Aasian sahatavaramarkkinoiden hyvän vedon vuoksi.

Egyptin työttömyysaste on korkea ja maa on pitkälti ulkomaisen luotonannon varassa. Lisäksi yksi tärkeimmistä valuuttatulojen lähteistä eli turismi on hiipunut. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lainaehtojen takia monien perustuotteiden tukia on leikattu, mikä on kiihdyttänyt inflaation yli 30 prosenttiin. Myös korot ovat korkealla, mikä jarruttaa mäntysahatavaran kysynnälle tärkeitä talonrakennus- ja infrastruktuuri-investointeja.

Egyptin keskuspankki joutui puuttumaan maan valuutan arvoon viime vuonna kaksi kertaa. Ensin se devalvoi Egyptin punnan (EGP) runsaalla kymmenellä prosentilla. Kun tilanne ei rauhoittunut, se laski punnan puoli vuotta myöhemmin kellumaan. Tämän seurauksena punnan vaihtokurssi likimain puolittui yhdessä yössä dollariin ja euroon nähden, mikä heikensi huomattavasti paikallisten sahatavaran tuojien maksuvalmiutta, joka jo aiemmin oli ollut heikko.

Mäntysahatavaran vientihinta Egyptin markkinoilla laski selvästi, ja tänä vuonna lasku on jatkunut. Tärkeimmän vientimaan vaikeudet ovat heijastuneet Suomen mäntysahojen tuloihin, kannattavuuteen ja puustamaksukykyyn.

Valuutoista vastatuulta myös Algeriassa

Vuodesta 2014 lähtien myös Algerian dinaari (DZD) on heikentynyt merkittävästi. Toukokuussa 2016 dinaari laski dollariin nähden kaikkien aikojen alimmalle tasolleen. Kuluvana vuonna dinaari on edelleen heikentynyt, ja syyskuussa sen kurssi oli alimmillaan koskaan sekä dollariin että euroon nähden.

Algerian talous on erittäin riippuvainen öljystä ja maakaasusta. Vaikka talouden ennustetaan jatkossa kasvavan kohtalaisen vakaasti, hallituksen tiukan budjettikurin ja korkean työttömyyden uskotaan hidastavan rakennustoiminnan elpymistä.

Valuuttavarantoja ja maan omaa tuotantoa suojellakseen Algerian hallitus on ottanut uudestaan käyttöön tuontilisenssit. Huhtikuusta 2017 lähtien ne ovat koskeneet myös sahatavaraa. Tuojien on ollut vaikeaa saada lisenssejä, minkä vuoksi mäntysahatavaran vienti Suomesta Algeriaan oli kesällä 2017 lähes pysähdyksissä.

Algerian tuontilisenssit saattavat olla vastoin EU:n kanssa solmittuja sopimuksia, mutta kynnys niihin puuttumiseen voi olla korkealla. Euroopassa tuskin kukaan haluaa horjuttaa orastavaa myönteistä talouskehitystä ja kohtalaisen vakaata poliittista järjestelmää yhdessä Pohjois-Afrikan väkirikkaimmista maista. Sahatavaran viejien kannalta lisenssien käyttöönottoa tärkeämpää on, kuinka suureksi viranomaiset asettavat sahatavaran tuontikiintiön, ja riittääkö paikallisilla ostajilla valuuttaa toimitusten maksuun.

Pohjois-Afrikan tilanteessa on nähty tänä syksynä pientä valoakin. Egyptissä tuojien maksuvaikeudet ovat hieman helpottaneet, ja algerialaisten ostajien kerrotaan olevan palaamassa vähitellen markkinoille. Lisäksi Libyassa tärkeä Benghasin satama on jälleen avattu kolme vuotta kestäneen sulun jälkeen. Suurta käännettä parempaan tuskin kuitenkaan on odotettavissa ennen kuin öljyn hinta nousee ja olot vakautuvat.

Blogin ovat kirjoittaneet Esa-Jussi Viitala ja Antti Mutanen .

 

Egyptin punnan vaihtokurssin kehittyminen suhteessa euroon ja Yhdysvaltain dollariin. Lähde: Egyptin keskuspankki.
Algerian dinaarin vaihtokurssin kehittyminen suhteessa euroon ja Yhdysvaltain dollariin. Lähde: Fxtop.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *