Siirry pääsisältöön

Pikkukakkosta ja terästysrehua – uusia ratkaisuja nautakarjatalouden tuotantovarmuuteen

Blogi 27.6.2019 Arja Louhisuo Auvo Sairanen Matts Nysand Maarit Termonen Sanna Kykkänen
Taggar:

Tuotantovarmuutta nurmesta (VarmaNurmi) -hanke käynnistyi huhtikuun 2019 alussa Pohjois-Savossa. Kolmivuotinen hanke tuottaa tietoa nautakarjatalouden rehuntuotantovarmuuden parantamiseksi sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Ensimmäinen koevuosi on käynnistynyt ripeästi.

Lypsylehmien ruokintakokeissa testataan kolmea erilaista rehustusstrategiaa: katovuoden ruokintamallia säilöheinätyyppisellä karkearehulla ja korkealla väkirehutasolla sekä kahta uutta korjuustrategiaa: ”pikkukakkosta” ja herutuskauden ”terästysrehua”. Ruokintakokeet alkavat kesän rehuntuotantovaiheesta ja itse kokeet tehdään talvikaudella.

Tavoitteena on antaa kolmannelle sadolle paremmat kasvuolosuhteet aikaistamalla toista niittoa, ja nostaa näin koko kesän sadon laatua

Koerehujen teko ruokintakokeita varten käynnistynyt hyvin

Koerehujen teko käynnistyi 11. kesäkuuta terästysrehujen paalauksella. Terästysrehut tehdään aikaisella kasvuasteella ja sateettomana aikana nopeasti esikuivaten. Tältä osin tavoitteeseen päästiin. Satotaso vaihteli lohkosta riippuen 2000–4000 kg ka/ha.

Syksyn ruokintakokeessa testataan, voiko terästysrehulla pienentää herutuskauden alun negatiivista energiatasetta. Kokeen säilörehu tulee olemaan tyypillisen säilörehun ja terästysrehun seos.

Erikoistutkija Auvo Sairanen uskoo että poikimisen jälkeinen energiavaje voidaan korjata terästysrehulla. Kuva: Kirsi Järvenranta, Luke.

Varsinainen säilörehu tehtiin Luke Maaningalla 17. kesäkuuta. Rehusato oli melko hyvä, noin 4000 kg ka/ha ja D-arvo 680–700 g/kg ka tasolla. Lypsylehmien perusrehuksi tällainen rehu on enemmän kuin kelvollista.

Seuraava rehunteko on jo neljän viikon kuluttua, heinäkuun puolessa välissä. Silloin kakkossadon niitossa tavoitteena on saada vain noin 1500 kg ka/ha. Matala satotasotavoite huomioitiin myös lannoituksessa antamalla toiselle sadolle vain 60 kiloa liukoista typpeä hehtaarille. Kakkosniitto on vain väliniitto, jota kutsumme pikkukakkoseksi.

Menetelmän tavoitteena on saada hyvä kolmossato elokuun puolivälissä – aikaistamalla toista niittoa ja nostamalla kolmannen korjuun typpilannoitusta. Talven aikana toteutettavassa ruokintakokeessa selvitetään tällä strategialla tuotetun kolmossadon maidontuotantovaikutusta.

Satokartoitus jo niittomurskaimessa olisi sikäli parempi, että se on riippumaton siitä, mitä korjuukonetta käytetään niittomurskaimen perässä

Satokarttoja päätöksenteon tueksi niittomurskaimesta

Satokartoitus

-osassa selvitämme, onko mahdollista kehittää sadon mittaus- ja kartoitusmenetelmä niittomurskainten vakio-osana olevan vastakamman/vastapellin avulla. Heinävirta sinkoutuu vastakampaa vasten sitä suuremmalla voimalla, mitä enemmän heinää virtaa koneen läpi eli mitä korkeampi satotaso on.

Olemme asentaneet voima-anturin Elho Oy:lta lainatun niittomurskaimen vastakampaan. Heinävirran aiheuttama voima tallentuu niiton aikana tietokoneelle.

Juhannuksen alla teimme ensimmäiset koeniitot Jokioisilla. Keräämme niitetyt karhot saaveihin ja punnitsemme todellisen sadon, jotta voimme verrata ja laskea, onko vastakamman voiman ja sadon välinen yhteys riittävän hyvä. Jos on, voimme muuntaa mittaustulokset satokartoiksi. Kartat näyttäisivät siten tuoresadon vaihtelut pelloilla. Edessä on nyt ensimmäisten mittaustulosten laskenta.

Satokarttoja voitaisiin hyödyntää esimerkiksi seuraavan sadon lannoituksessa. Kaupallisia satokartoitusmenetelmiä on saatavana vain ajosilppureihin, mutta rehua korjataan myös muilla koneilla kuten traktorisilppureilla, noukinvaunuilla ja paalaimilla. Satokartoitus jo niittomurskaimessa olisi sikäli parempi, että se on riippumaton siitä, mitä korjuukonetta käytetään niittomurskaimen perässä.

Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon Ely-keskus (80 %) sekä Yara, Hankkija, ItäMaito ja Elho. Luken lisäksi hankkeen osatoteuttajia ovat Savonia-amk ja ProAgria Pohjois-Savo.

Lisätietoa hankkeestaHankkeen etenemistä, tapahtumia ja julkaisuja voi seurata sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Luonnonvarakeskus Maaningan Facebook-sivulla ja Instagramissa hashtagilla #varmanurmi