Blogiartikkelit Kaisa Kuoppala Maaseutu, Maatalous, Ruoka

Nyhtökaura, Härkis, Mifu – uusia proteiinipitoisia elintarvikkeita, joiden suosio on ollut ilmiömäistä. Tällä hetkellä ovi on raollaan myös hyönteisruuille.

Luken ja Turun yliopiston Hyönteiset ruokaketjussa -hankkeen kyselyssä jopa 70 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa kiinnostunut hyönteisruuasta. Onkohan meillä kohta kaupoissa mustasotilaskärpäsen toukista tehtyä proteiinijauhoa, kuivattuja jauhomatoja naposteluun, makoisia matokeksejä tai sirkkatikkareita kuten Hollannissa? Ehkä ennen matopurilaisia otetaan kuitenkin omat palkoviljat runsaammin käyttöön ruokalautasella.

Ehkä ennen matopurilaisia otetaan kuitenkin omat palkoviljat runsaammin käyttöön ruokalautasella.

Mutta mitä on tarjolla eläinten rehuksi?

Palkokasvit ovat kasvattaneet osuuttaan valkuaisrehuina ja uusia valkuaiskasveja härkäpavun ja herneen lisäksi tulee ilmastonmuutoksen myötä. Kasvinjalostus tuottaa tulevina vuosina uusia satoisampia ja viljelyvarmempia lajikkeita tutuista viljelykasveista.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista. Ne ovat esimerkkejä tuotannosta, joka ei kilpaile ruuan kanssa peltoalasta. Levät ovat valtavan moninainen joukko organismeja yksisoluisista mikrolevistä makroleviin.

Marjukka Lamminen tutkii Helsingin yliopistossa väitöstyönään mikroleviä lypsylehmien rehuna. Hän kirjoittaa blogissaan, että mikrolevät voisivat tuottaa hollantilaisten tutkimusten mukaan hehtaarilta jopa 15–30 tonnia kuiva-ainetta ja valkuaistakin 4–15 tonnia Euroopan olosuhteissa.

Hyönteisten ja levien hyödyntäminen sikojen, kanojen ja nautojen rehuna on yksi keino vähentää riippuvuutta soijan tuonnista.

Nuo luvut ovat täysin omaa luokkaansa verrattuna valkuaiskasvien satoihin, niinkuin toki viljelyolotkin. Toivottavasti kuitenkin mikrolevien tuotanto ja käyttö rehuna saadaan tulevaisuudessa toimimaan Suomessa kustannustehokkaasti.

Oli sitten kyse ruuasta tai rehusta, nyt olisi tärkeää saada tarjonta ja kysyntä kohtaamaan. Herneen tai härkäpavun viljelyn lisäämistä suunnittelevan viljelijän pitää saada varmuus siitä, että sato menee kaupaksi kunnon hinnalla ja näitä jatkojalostavan elintarvikeyrityksen tai rehutehtaan tulee saada varmasti tarvittava määrä oikeanlaista raaka-ainetta tuotteisiin.

Kuva: Kaisa Kuoppala

Innovaatiomessuilta askelmerkit kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta

Valkuaisfoorumin Innovaatiomessut tuovat alan eri toimijat yhteen! Messujen tavoitteena on lisätä kotimaisen valkuaisen tuotantoa, nostaa sen jalostusastetta, edistää viljelijäyhteistyötä, varmistaa teollisuudelle riittävästi raaka-ainetta ja saada kuluttajat ja ammattikeittiöt käyttämään kotimaista valkuaisraaka-ainetta. Messuilla luodaan konkreettiset askelmerkit kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta!

Innovaatiomessut (ohjelma) järjestetään Mustialassa 14.3.2017 klo 12–15. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton eikä vaadi ennakkoon ilmoittautumista. Innovaatiomessujen järjestäjä on HAMKin ja Luken yhteinen, Hämeen Liiton osarahoittama Valkuaisfoorumi-hanke.

Lisätietoa:

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *