Blogiartikkelit Maarit Heinonen Maatalous, Ruoka

”Yllättävän makea”, ”Maku ja tuoksu yllättävän vahva”, ”Yllättävä väri”, ”Erilainen, tavanomaisesta poikkeava”. Tällaisia kommentteja saimme hämäläisiltä kuluttajilta, kun syyskuun lopussa maistatimme heillä ryvässipulipiirakkaa ja maatiaiskukosta valmistettua keittoa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipaikassa.

Maistelijat arvioivat sekä näytteen aistinvaraisen miellyttävyyden ja että vertasivat mielikuvaansa maatiaistuotteesta tavanomaiseen tuotteeseen: maatiaiskukkokeittoa verrattiin tavanomaiseen kanakeittoon ja ryvässipulipiirakkaa tavanomaiseen sipulipiirakkaan.

Miellyttävyystesti liittyi Luonnonvarakeskuksen vetämään ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan selvityshankkeeseen, jossa etsitään keinoja, kuinka erittäin pienimuotoisesti viljeltyjä ja kasvatettuja maatiaisia saataisiin kuluttajien lautaselle. Maatiaisesimerkkeinä olivat nykyään kotitarvetuotannossa olevat maatiaiskana ja ryvässipuli.

Maatiaiset marssivat ruokapöytiin

Maatiaisten paluu kotien ja tähtiravintoloiden ruokapöytiin, on suomalaisen nykykeittiön ilmiö. Kärjessä marssii itäsuomalainen pieni metsälehmä kyyttö, jonka tuntumassa tulevat muut suomenrotuiset karjat sekä maatiaiskanat. Maatiaiseläinten vanavedessä paluuta tekevät myös monet maatiaiskasvit, kuten vanhat perunalajikkeet ja kaskinauriit, paikallisomenat ja ryvässipulit.

Maatiaisraaka-aineiden erinomainen maku on yllättänyt ravintoloitsijat. Joukko keittiömestareita on tarttunut näihin uhanalaisiin makuihin, ja viime vuosina on ilmestynyt muutama maatiaisruokakirjakin.

Tuotannossa harvinaistuneiden maatiaisraaka-aineiden paluu lautaselle ei kuitenkaan onnistu ilman ponnistuksia. On tunnettava maatilojen vanhat viljelylajikkeet ja kotieläinrodut ja tutkittava löytyykö niistä ominaisuuksia, jotka puoltavat niiden paluuta ruuantuotantoon. On löydettävä maatiaisista kiinnostuneita tuottajia ja ostajia ja saatava heidät kohtaamaan toisensa. On myös selvitettävä erikoisraaka-aineiden pienerien ravintoloille toimittamisen lainsäädännölliset reunaehdot ja kehitettävä reseptejä, joilla saadaan raaka-aineen maut parhaiten esiin.

Syömällä säilytät

Mihin maatalouden eläin- ja kasvigeenivarojen suojeluohjelmat sitten pyrkivät? Miksi ihmeessä nähdään näin paljon vaivaa maatalouden vanhakantaisten viljelylajikkeiden ja kotieläinrotujen kanssa?

Siksi, että maatiaisilla herkuttelu säilyttää elävinä suomalaisiin olosuhteisiin sopeutuneita vanhoja viljelylajikkeita ja kotieläinrotuja. Niiden käyttö on vastuullista luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä. Siksi, että maatiaiset myös monipuolistavat ruokapöydän antimia ilmentäen paikallisuutta ja suomalaisuutta; ne ovat osa suomalaista tapa-, ruoka- ja viljelykulttuuria.

Siksi, että sivistysyhteiskunnan on tunnettava alkuperänsä ja maatiaisensa. Monissa kulttuurimaiksi itseään kutsuvissa valtioissa paikalliset tuotteet ja raaka-aineet ovat erittäin arvostettuja.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *