Blogiartikkelit Olli Niskanen Maatalous

Maailmanlaajuisten, vakavien kriisien takia maatalouden ongelmat tahtovat jäädä pienemmälle mediahuomiolle. Maidon, sekä naudan- ja sianlihan markkinat ovat tällä hetkellä lähellä kriisiä Venäjän asettaman maataloustuotteiden tuontikiellon ja heikentyneen kansainvälisen kysynnän vuoksi, jonka juuret johtavat Kiinan talouskasvun hidastumiseen. EU:n sisämarkkinoilla riittää maitoa ja sianlihaa.

Suomessa kotieläintilojen tulojen romahdus koskettaa lisäksi kaikkia muita tuotantoketjun jäseniä ja tulee näkymään konkreettisesti myös maaseutukuntien verotuloissa. Komissio esitteli 500 miljoonan euron toimenpidepaketin, jolla pyritään vastaamaan EU:n maatalousmarkkinoita vaivaaviin ongelmiin. Summa voi kuulostaa suurelta, mutta EU:n laajuudella tarkasteltuna on pieni verrattuna esimerkiksi Venäjän vientikiellon kustannuksiin jo pelkästään maitosektorilla. Tätä kirjoittaessa ei vielä ole selvillä, miten paketti jakaantuu eri jäsenmaiden välille, mutta pääosa varoista on tarkoitettu maitokriisin hoitamiseen siitä eniten kärsineissä maissa.

Pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna, vuonna 1957 alkanut Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan projekti (CAP) onkin nyt uusien haasteiden edessä. Politiikkaa ei tähän asti ole suunniteltu näin suuria maailmanmarkkinoiden vaihteluita varten. Markkinariskien hallintaa ei ole ollut edes tarpeen kehittää, toisin kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Kansainvälinen kauppa on kuitenkin kiihtynyt ja vaihtelut tuntuvat nyt kovemmin kuin aiemmin. Samaan aikaan maatalous kantaa riskit niin ilmastonmuutoksesta kuin suurvaltapolitiikastakin.

Emeritusprofessori Alan Matthews näkee esityksessään yhtenä olennaisimmista CAP:n haasteista juuri riskinhallinnan kehittämisen. Tällä hetkellä EU:ssa noin 20 % tiloista kerää 80 % suorien tukien summasta. Tukijärjestelmä saattaisikin ottaa askeleita Yhdysvaltojen mallin suuntaan, eli tuki voisi kohdistua jatkuvan (tuotannosta irrotetun) tuen sijaan enemmän markkinahäiriöiden tukemiseen tulovakuutusten kaltaisilla välineillä. Pohjois-Amerikassa tämänkaltaiset järjestelmät ovat arkipäivää esimerkiksi maidontuotannossa. Tulojen romahtamisen varalle tarkoitettu vakuutusjärjestelmä olisi ollut juuri sopiva väline tasaamaan vaikkapa Venäjän vientikiellon tappioita. Epäsuotuisten alueiden tuotannon säilyttäminen hoituisi nykyisen kaltaisilla mekanismeilla.

Maatalouspolitiikka liittyy nimensä mukaisesti vahvasti politiikkaan. Tähän asti jokainen uudistus on alkanut kunnianhimoisin tavoittein poistaa edellisen kauden ongelmat, mutta neuvottelupöydissä on usein päädytty kompromissina pienempiin paikkauksiin. Seuraavan, vuoden 2020 CAP-uudistuksen suurin riskitekijä lieneekin EU:n parlamenttivaalit, jotka ajoittuvat vuoteen 2019. Suurimpien maatalousmaiden konservatiiviset tahot lupaavat vaalilupauksissaan varmasti pitää käsijarrun päällä, kun isommista muutoksista neuvotellaan. Myös Suomella on edessä kova työ omassa edunvalvonnassaan. Maatalouspolitiikan tutkimuksen tulisi olla askeleen edellä nykytilannetta. Esimerkiksi maatalouden talousriskien hallintaa tutkitaan Luonnonvarakeskuksessa.

Kommentoi

  1. Kuinkahan tämä toimisi viljamarkkinoilla? Siis näillä suomalaisilla, jossa hinta laahaa jatkuvasti muutaman kympin, ( niiden vientikustannusten verran) jäljessä EU:n hintoja.

    1. Vakuutus vakuuttaa aina jotakin yllättävää, joka voi olla markkinahäiriö, katovuosi tms., se ei auta krooniseen kannattavuusongelmaan. Toisaalta voisi ajatella että riskinhallinta parantaa mahdollisuuksia investoida ja tavoitella parempaa tuottavuutta, jos epäonnistuminen tai huono tuuri ei viekään talottomaksi. Kansallinen riskinhallinta toimii periaatteessa paremmin kuin esimerkiksi kuin EU:n laajuinen interventio, jossa halvimmalla tuotantoon pystyvä pystyy tuottamaan usein interventiohinnallakin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *