Blogiartikkelit Ilkka P Laurila Yleinen

Tutkimuksen tarkoitus voidaan määritellä monella tavalla. Ajattelen, että tutkijoita tarvitaan ennakoimaan, mikä meitä odottaa tulevaisuudessa, ja tuottamaan ratkaisuja, miten yhtäältä tulevaisuuteen vaikutetaan ja toisaalta, miten siihen sopeudutaan. Tutkijoiden rooteliin kuuluu tuottaa ratkaisuja kestävän ja tasapainoisen hyvinvoinnin hyväksi.

Monen organisaation vuosikelloon sisältyy toimintaympäristöanalyysiä: haistellaan maailmanlaajuisia muutoksia, megatrendejä ja heikkoja signaaleja, joista osa saattaa nousta megatrendeiksi. Samalla pohditaan, miten muutokset vaikuttavat omalla toimialalla.

Korkeatasoinen tutkimus ja tätä tukeva sekä laatua varmistava kansainvälisyys ovat tutkimuslaitoksen kilpailukyvyn kulmakiviä.

Muutokset jaetaan usein uhkiksi ja mahdollisuuksiksi. Monesti ne ovat molempia, ja tavoitteena on muuttaa uhkia mahdollisuuksiksi. Koneen toimitusjohtajana vuodet 2005–2014 toiminut Matti Alahuhta kuvaa hienosti kirjassaan ”Johtajuus”, miten Kone hyödynsi ja vahvisti asemiaan nimenomaan vaikeina aikoina. Se investoi muun muassa osaamiseen, ja oli iskussa, kun markkinat taas virkosivat.

Korkeatasoinen tutkimusosaaminen ja tätä tukeva sekä laatua varmistava kansainvälisyys ovat tutkimuslaitoksen kilpailukyvyn kulmakiviä. Vain niiden avulla asiakas voi vakuuttua, että hänelle tarjottava ratkaisu on paras mahdollinen. Lisäksi Lukessa painotetaan ketteryyttä, hyvää dialogia asiakkaan kanssa sekä henkilöstön hyvinvointia. Alahuhdan kirjan mukaan näitä tekijöitä on painotettu myös Koneessa. Kun nämä prinsiipit ovat kunnossa, voi syntyä tulosta.

Megatrendit ja heikot signaalit suunnannäyttäjinä

Megatrendit ovat kaikkien huulilla: ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, ikärakenteen muutos, ruokakysymys, kulutustottumusten pirstaloituminen, digitaalisaatio, terveystietoisuus, hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu sekä veden, energian ja muiden resurssien niukkuus. Samalla luonnonvara-alalla kuluttajien ja yhteiskunnan ympäristövaatimukset, mukaan lukien taistelu ilmastomuutosta vastaan, asettavat uusia ehtoja tuotantotavoille. Luonnonvarojen käytössä kestävyyden ja kierrätettävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriteerit nousevat yhä keskeisempään asemaan. Nämä kaikki synnyttävät tutkimukselle suuria odotuksia.

Jos ilmapiiri on asiantuntijavastainen, huudamme tuuleen.

Heikkojen signaalien haistelu on vaativampaa. Aika iso osa niistä kätkeytyy megatrendien sisään. Esimerkiksi megatrendi kulutustottumusten pirstaloituminen pitää sisällään loputtomasti pieniä muutoksia, joiden huomioonotto on edellytys kilpailukykyiselle tuotantoketjulle. Näitä ketjuja Luke on tukemassa omalla toimialallaan. Kulutustottumusten pirstaloitumista edistää sekin, että suuret ihmismäärät ovat liikkeellä, ja rinnakkaisten kulttuurien määrä on kasvussa Suomessakin.

Kilpailu luonnonvaroista kiihtyy. Rajat ylittäviä sijoituksia ja investointeja maahan ja muihin luonnonvaroihin sekä niitä hyödyntävään teollisuuteen ja palvelujen tuotantoon tehdään maailmalla yhä enemmän. Tästä on esimerkkejä jo Suomestakin. Kannattaa toki muistaa, että Suomen teollistuminen 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tapahtui nimenomaan ulkomaisten sijoittajien toimesta ja luonnonvarojen varaan. Ensimmäiset sijoittajat tulivat esimerkiksi Venäjältä, Skotlannista, Norjasta ja Sveitsistä.

Some haastaa tutkijan

Tutkijat joutuvat pohtimaan sitäkin, miten sosiaalinen media (some) ja esimerkiksi trollaaminen (toisten tahallinen provosoiminen) vaikuttavat tutkimuksen asemaan ja siihen, miten tutkijoiden tulee työstään ja tuloksistaan kommunikoida. Some-keskusteluihin osallistuminen tutkijan roolissa on taitolaji – mutta tarpeellinen.

Suppean piirin some-keskustelut saattavat muuttaa keskustelijoiden käsitystä todellisuudesta, ja suhteellisuudentaju saattaa heittää. Toki tätä on tapahtunut aina, mutta some tarjoaa ennenäkemättömän vaikuttamiskanavan. Ennen suppeaa näkökantaa saatettiin vahvistaa nurkkapöydän keskustelulla, lentolehtisellä tai seinäkirjoituksella. Nyt yhdistät kätevästi massoja. Vakava yleismedia auttaa asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin, mutta sen osuus informaatiotulvassa on vähentynyt.

Uskomus, käsitys ja kokemus asiantuntemuksen tilalle?

Ajassamme on asiantuntijavastaisuutta. On merkkejä siitä, että maailma muuttuu uskomusyhteiskunnaksi ja tieteen roolia kyseenalaistetaan yhä enemmän. Ilmapiiri on ongelma tutkimukselle. Korostamme yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme – sitä, että tutkimuksen elinkaari päättyy vasta, kun sen avulla on ainakin hitusen muutettu maailmaa. Tämä edellyttää sitä, että päätöksiä tehdään näyttöön ja argumentaatioon perustuen.

Tiedeyhteisön tuottaman institutionaalisen tiedon rinnalle tarjotaan samalla painolla yksittäisen henkilön tai suppean joukon käsitystä, uskomusta tai kokemusta. Jos ilmapiiri on asiantuntijavastainen, huudamme tuuleen. Tutkijoiden on vakavasti pohdittava, miten toimia niin, että tutkimus onnistuu tehtävässään auttaa askelluksessa tulevaisuuteen ja tuottaa ratkaisuja kestävään hyvinvointiin. Tutkijoiden tulee korostaa, että hyvinvointimme lisääntyminen on jo satojen vuosien ajan perustunut suurelta osin tieteen edistykseen ja kriittiseen keskusteluun – sekä tietenkin demokratiaan, tasa-arvoon ja ilmaisunvapauteen. Toki hyvinvointimme kääntöpuolella on monta varjoakin, eikä luonnonvarojen kestämätön käyttö ole niistä vähäisin.

Biotalous nähdään keskeisenä keinona Suomen talouden vahvistamiseksi, ja näytön aika on juuri nyt. Tutkimukselta odotetaan rohkeita biotalouden skenaarioita ja kansallisiin vahvuuksiimme pohjautuvia polkuja niihin. Tutkijoilta odotetaan ratkaisuja biotalouteen perustuvan yhteiskunnan vahvistamiseksi.

Lukella ja muilla bio- ja kiertotalouden tutkijoilla riittää ratkottavaa.

Kommentoi

  1. Hyvää tekstiä. Luonnonmahdollisuuksista kisailu on ikuista. Jos katsotaan säilyneitä kirjallisia lähteitä, niin ensimmäisiä rynnäköitä Suomen luonnonmahdollisuuksien perään oli lohenkalastamoiden perustaminen ja hankkiminen ei -paikalliseen omistukseen: Padisten luostarin kalatalousoperaatiot etelärannikollamme sekä muutenkinj katolisen kirkon kalabusiness alkaen vuodesta 1215 ad uskonpuhdistus.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *