Blogiartikkelit Jyrki Niemi Maatalous, Talous
Kiinassa alkuvuodesta 2020 käynnistyneen COVID-19-epidemian vaikutukset ihmisten arki-elämään, liikkumiseen, hyvinvointiin kuin talouteenkin ovat olleet varsin voimakkaita. Koronavirus pitää maailman maatalous- ja elintarvikemarkkinoita varpaillaan, millä voi olla vaikutuksia myös Suomen ruokamarkkinoihin. Tartuntojen kehitys tulevina viikkoina on ratkaisevan tärkeä: taloudelliset vaikutukset maa- ja elintarviketaloussektoriin riippuvat suuresti ajasta, joka tarvitaan viruksen leviämisen lopettamiseen.

Vaikutukset ruoan maailmanmarkkinoihin

Sijoittajien hermostuneisuus koronaviruksen uhasta maailmanlaajuisesti on jo aiheuttanut maatalouden raaka-aineiden hintojen yleistä laskua tämän vuoden alusta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n viimeisimmän elintarvikehintaindeksin mukaan maailmanmarkkinahinnat laskivat helmikuussa ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen – laskua oli tammikuusta prosentin verran. Hintojen lasku johtui erityisesti kasviöljyjen vientihintojen jyrkästä laskusta, mikä johtuu ainakin osittain koronaviruksen puhkeamisesta.

FAO:n lihan hintaindeksi laski kuukaudessa kaksi prosenttia, kun tuonti Kiinaan väheni. Myös maitojauheen hinnat laskivat maailman suurimman tuojan Kiinan ostojen hidastumisen myötä. Sekä lihan ja maitojauheen hintojen lasku oli seurausta pääosin koronaviruksen aiheuttamista lastinkäsittelyn viivästymisistä Kiinan satamissa.

Koronaviruksen leviämistä ei pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruokaturvalle.

Koronaviruksen leviämistä ei pidetä tässä vaiheessa isona uhkana maailman ruokaturvalle. Ei ole merkkejä siitä, että viruksen esiintyminen olisi aiheuttanut ruokapulaa tai merkittäviä hinnankorotuksia tautialueilla, kuten aiempien pandemioiden, lintuinfluenssan, SARSin tai afrikkalaisen sikaruton, tapauksissa. Jopa Kiinassa elintarvikkeiden tarjonta on yleisesti ottaen ollut riittävää huolimatta tietyistä ongelmista siipikarjan ja sianlihan toimitusketjuissa.

Maailmanlaajuisesti tärkeiden viljelykasvien, kuten maissin, riisin ja vehnän, globaalit varastot riittävät tällä hetkellä vastaamaan mahdolliseen kysynnän kasvuun. Merkittävien häiriöiden riskiä peruselintarvikkeiden tuotannossa pidetään siten melko vähäisenä, koska tällaisia tuotteita voidaan lastata, kuljettaa ja purkaa niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus on minimaalinen.

Vaikutukset Suomen maa- ja elintarviketalouteen

Koronavirustartuntojen lisääntymisellä voi olla vaikutuksia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kysyntään ja tarjontaan myös Suomessa, mikä voi puolestaan heijastua maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintoihin.

Välittömiä taloudellisia vaikutuksia koronaviruksella on erityisesti matkailu-, hotelli- ja ravintola-alaan liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntymisen myötä. Kysyntä laskee ravintola-, hotelli-, ja matkailuyrityksissä, mikä heijastuu elintarvike- ja maataloustuotteiden kysynnän rakenteeseen. Kysyntä saattaa heikentyä jonkin verran sellaisissa tuoteryhmissä, kuten kerma, voi ja arvokkaat lihan osat, joita yleensä kulutetaan suhteellisesti enemmän ravintoloissa.

Ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta.

Ruuan kokonaiskulutukseen koronaviruksella ei odoteta olevan vaikutusta, mutta ruokaa ostetaan aiempaa enemmän vähittäiskaupasta. Kulutus siirtynee osittain pitkään säilyviin peruselintarvikkeisiin, ja kulutuskäyttäytymisen muutokset saattavat vaikuttaa alentavasti herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten kalan kulutukseen. Ihmiset varautuvat jakeluhäiriöihin, mutta muiden maiden kokemusten perusteella hamstraus lienee lyhytkestoinen muutostilanne. Ihmisten varautuminen kotona olemiseen ja ihmiskontaktien välttämiseen lisännee ruoan kotiinkuljetusta, mikä voi muuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymistä myös pitkällä aikavälillä.

Kaupan alan yritykset toimivat Suomessa edelleen pääosin normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta, ja kuluttajille on saatavilla niin elintarvikkeita kuin muitakin tuotteita normaaliin tapaan. Päivittäistavarakaupan verkoston laajuus ja monipuolisuus pienentävät mahdollisten keskeytysriskien vaikutuksia Suomessa. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön sekä viranomaisten suosittelemia että omaehtoisia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Elintarviketeollisuudessa suurimmat huolet liittyvät työntekijöiden sairastumisiin ja niiden aiheuttamiin tuotantoseisokkeihin sekä kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksiin. Maataloustuotannossa suurin riski on tuottajien sairastuminen tai heidän lähipiirissään ilmenneestä tartunnasta johtuvan karanteenin aiheuttama työvoimapula. Jos eläinten hoitajat sairastuvat, eläinten terveys, hyvinvointi ja tuotos voivat heikentyä. Suurin osa maatiloistamme on perheyrityksiä, jotka tekevät töitä pienellä henkilömäärällä. Sairastumistapauksissa ja koronaviruskaranteenissa maatalousyrittäjä voi hakea tuettua maksullista lomitusta tai vuosilomaa. Lomittajaresursseja ei ole kuitenkaan mitoitettu kovin laajamittaiseen poikkeustilanteeseen.

Sairastumisriski koskee myös eläinlääkäripalveluita, ja sillä voi olla paikallisesti heijastusvaikutuksia tuotantoeläinten terveyteen. Eläinkuljetustyöntekijöiden sairastuminen voi viivästyttää teuraskuljetuksia tai maidon keräilyä. Tällöin on mahdollista, että tiloille aiheutuu tappioita, jos eläimet kasvavat liian suuriksi tai tilan tuottamaa maitoa ei pystytä varastoimaan. Tämä vaikutus lienee kuitenkin pieni, ellei eläinlogistiikassa tapahdu dramaattista katkosta.

 

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *