Blogiartikkelit Krista Peltoniemi Ilmasto, Maatalous, Metsä, Ruoka

”Mutta se mikä on poissa silmistä, on poissa mielestä, ja bakteerit ovat näkymättömiä” lausui taannoin Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen Helsingin Sanomissa. Professorin juttu koski yhä kasvavaa ongelmaa eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Antibiootit keksittiin alle 100 vuotta sitten, mutta jo nyt monet bakteerit ovat antibioottien liikakäytön takia vastustuskykyisiä niille.

Mikrobeja on aivan kaikkialla. Silti meidän tuntuu olevan aivan liian helppoa olla ajattelematta niitä. Viimeaikaiset tutkimukset antavat vahvoja viitteitä siitä, että ympäristömikrobeille altistuminen lapsena ehkäisisi tehokkaasti allergioilta.  Tarvitsemme multaa kynsien alle ja suoraa kosketusta luontoon ja sen mikrobeihin voidaksemme hyvin. Ruuantuotantotapa saattaa hyvinkin vaikuttaa maaperän kautta suolistomikrobien tasapainoon ja sitä kautta hyvinvointiimme. Kuolleet kasvin osatkaan eivät muutu itsestään mullaksi, vaan hajottajaeliöiden avulla, joita ilman hukkuisimme jätteeseen. Mikrobit vapauttavat ravinteita ja siirtävät niitä muiden eliöiden käyttöön, eivätkä metsät ja viljelykasvit kasvaisi ilman niille elintärkeitä sienimikrobeja ja typensitojabakteereja. Mikrobien muodostamat monimutkaiset verkostot ovat tämän hetken kuumin tutkimusaihe.

Mikrobien muodostamat monimutkaiset verkostot ovat tämän hetken kuumin tutkimusaihe.

Ajatteletko koskaan, miten ympäristön muokkaaminen vaikuttaa näkymättömiin mikrobeihin? Mikrobit tuottavat luonnostaan ilmakehään elintärkeitä kaasuja, kuten metaania ja hiilidioksidia. Ilman näitä kaasuja elämä maapallolla ei olisi mahdollista. Mutta jos näiden kaasujen määrä ilmakehässä nousee liikaa, ne aiheuttavat ilmaston lämpenemisen. Käyttämäämme maata muokkaavat maa- ja metsätalouden toimenpiteet saattavat pitkällä aikavälillä vähentää maaperän hiilivarastoja ja siellä asuvien mikrobien monimuotoisuutta. Vaikutamme mikrobeihin ja niiden välittämiin elintärkeisiin aineiden kiertoihin, kun tongimme koskemattomia maakerrostumia tropiikissa tai kun ilmastonmuutos sulattaa ikiroutaa maapallon lämmetessä. Olisiko jo aika ajatella maaperän pienimpiä? Voisimme luopua turhasta kemikaalien käytöstä ja huomioida mikrobien monimuotoisuuden maankäytössä ja rakentamisessa. Kenties osalla metsissä samoilun hyvää oloa tuottavista vaikutuksista on yhteys mikrobeihin ja niiden tuottamiin yhdisteisiin.

Mikrobeja ei kannata väheksyä, koska monet niistä kantavat mukanaan geenejä, joista myös me hyödymme. Monet vielä tuntemattomat mikrobit voivat osoittautua tehokkaiksi saastuneen maan puhdistajiksi tai uusiutuvan energian tuottajiksi.

Mikrobeja ei kannata väheksyä, koska monet niistä kantavat mukanaan geenejä, joista myös me hyödymme. Monet vielä tuntemattomat mikrobit voivat osoittautua tehokkaiksi saastuneen maan puhdistajiksi tai uusiutuvan energian tuottajiksi. Uudet löydökset vaativat pitkäjänteistä asiaan perehtymistä ja ankaraa tutkimustyötä. Luonnonvarakeskuksessa on jo nyt iso asiantuntijoiden joukko, jolla on monenlaista tietoa maaperän, kasvien ja eläinten mikrobeista, jotka vaikuttavat ihmisyhteisön hyvinvointiin. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä ja monitieteellistä osaamista, jotta kaikki tieto saataisiin hyödynnettyä. Tutkijoilla on myös suuri vastuu tutkitun tiedon jakamisesta. Tiedon perusteella jokainen voisi toimia tai vaikuttaa ympäristöön siten, että emme tarpeettomasti tuhoaisi maapallon pienimpiä.

Olen ylpeä saadessani olla yhtenä Lukelaisista järjestämässä Helsingin Kulttuuritalolla tulevan kesäkuun 17. – 21. sarjassaan kolmatta kansainvälistä ja suuren suosion saavuttanutta Ecology of Soil Microorganisms (ESM2018) -kokousta. On etuoikeutettua päästä kuuntelemaan ja keskustelemaan maaperän mikrobiologian uusimmista löydöksistä ja tutkimusvirtauksista maailman eturivin asiantuntijoiden seurassa.

Kommentoi

  1. Hyvä kysymys. Ainakin kannattaa välttää ja rajoittaa antibakteeristen ja desinfioivien pesu- ja puhdistuaineiden käyttöä. Nämä aineet kulkeutuvat kotitalouksista vedenpuhdistuslaitoksille ja tappavat hyödyllisiäkin mikrobeja, joita käytetään hyödyksi jätevedenpuhdistuksessa. Ainakin osan omasta pihasta kannattaisi antaa ”rehottaa”, sillä monimuotoinen kasvi- ja sitä kautta eläinlajisto pitävät yllä myös monimuotoista mikrobiyhteisöä.

  2. Miten tavallinen omakotitaloasukki voi edistää mikrobien hyvinvointia?

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *