Blogiartikkelit Timo P Pitkänen Metsä

Risut ja männynkävyt saavat kyytiä, kun metsäinventoinnin ammattilaiset kulkevat tottuneesti kohti määränpäätään. Varmistus vielä, ja kyllä, nyt ollaan perillä. Tästä eteenpäin jatketaan vähän totutusta poikkeavalla sapluunalla: seuraavaksi kiristetään kolmijalan ruuvit, kaivetaan isosta rinkasta laserkeilain, asetellaan tähyspallot maastoon ja mietitään, mistä olisi soveliainta keilata. Tähänkö se arvokas suomalaisen metsäinventoinnin perinne on typistynyt? Mitä sellaista keilain voi nähdä, joka tottuneilta silmäpareilta jää huomaamatta?

Pistepilvestä puiksi

Satelliitit ovat auttaneet metsävarojemme kartoituksessa jo hyvän tovin, mutta laserkeilaus on hieman uudempi tulokas, etenkin maan pinnalta tehtynä. Tällöin puhutaan maalaserkeilauksesta ja tuloksena on kolmiulotteinen pistepilvi. Pilvestä voidaan tulkita sellaiset esteet, joista lasersäteet ovat kimmonneet takaisin. Ja kun ollaan metsässä, aika moni näistä esteistä on puita.

Kun sitten pistepilviaineisto on saatu turvallisesti metsästä konttorille, tutkijat alkavat selvittämään, mikä piste yhdistyy mihinkin – tosin ilman lapsuuden puuhakirjojen numeroita. Onneksi tässä ovat suurena apuna erilaiset automaattiset algoritmit, joiden pyörittäminen on ajan hengen mukaan ulkoistettu isoille tietokonepalvelimille. Ne voivat olla vaikka Helsingissä, Kajaanissa tai jossain muualla, eikä se oikeastaan edes kiinnosta tutkijaa. Pyörityksestä saadut tulokset sen sijaan kiinnostavat.

Pistepilvestä voidaan laskea kaikkea perinteistä kuten rinnankorkeusläpimittoja tai puun pituuksia, mutta tämä ei oikeastaan ole se juttu.

Pistepilvestä voidaan laskea kaikkea perinteistä kuten rinnankorkeusläpimittoja tai puun pituuksia, mutta tämä ei oikeastaan ole se juttu. Ja itse asiassa perinteisillä maastomittauksilla nämä saadaan usein sekä nopeammin että tarkemmin selvitettyä. Sen sijaan pistepilvestä voidaan mitata paljon sellaista, jota maan pinnalta on hankala tavoittaa, kuten läpimittoja ylempää rungosta, puun lenkoutta tai oksien sijaintia. Ja jos tulokset eivät myöhemmin enää vaikutakaan riittäviltä, voidaan pistepilveen palata uudelleen ja jatkaa kesken jäänyttä työtä.

Monimutkaisista aineistoista tehdään yksinkertaisia malleja

Luke on testannut maalaserkeilausta ja sen mahdollisuuksia metsäinventointiin vuodesta 2016 alkaen. Ensimmäisenä kesänä koekeilauksia tehtiin Lapinjärven tutkimusmetsässä, nämä aineistot on nyt avattu kaikkien käyttöön osoitteessa https://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu.

Vuosien 2017–2018 aikana keilauksia jatkettiin eri puolilla Suomea, ja tavoitteena oli tallentaa keilausaineistoina edustava otos suomalaisista metsistä. Tämä aineisto kattaa noin 250 koealaa Hangosta Kittilään, ja sen kerääminen on ollut iso ponnistus Lukelle. Nämä aineistot julkaistaan myöhemmin.

Aiemmin tällaista tutkimusta voitiin tehdä vain kaatamalla puut ja sen jälkeen mittaamalla.

Maalaserkeilauksella saadaan aineistoa erilaisten mallinnusongelmien ratkaisemiseksi, ja tarkoitus on käyttää sitä runkotilavuusmallien päivittämiseen. Malleilla saadaan puun runkotilavuus arvioitua suhteellisen tarkasti, kun tiedossa on vain muutamia mittausarvoja, kuten puun rinnankorkeusläpimitta, pituus ja puulaji. Aiemmin tällaista tutkimusta voitiin tehdä vain kaatamalla puut ja sen jälkeen mittaamalla, mutta laserkeilauksen avulla samankaltaista tietoa voidaan kerätä puihin koskematta. Tällä tavoin on mahdollista myös keilata samat kohteet uudelleen ja seurata niillä tapahtuneita muutoksia.

Kenttämittauksia tarvitaan myös jatkossa

Hiljattain osallistuin suureen metsäntutkijoiden kokoukseen Norjassa, jossa aloitettiin ensimmäisenä maailmassa valtakunnan metsien inventointi tasan sata vuotta sitten. Kokouksessa kysyttiin myös varsin valistuneen osallistujajoukon mielipidettä siihen, onko maastossa tehtävälle kenttätyölle yhä tilausta, vai voisivatko muut tiedonlähteet kuten laserkeilaus syrjäyttää sen roolin. Enemmistön mielestä kenttämittaukset ovat yhä tärkeitä monista nykyaikaisista apuaineistoista huolimatta – ja näin asian näen itsekin.

Maalaserkeilaus ei tule lähiaikoina katkaisemaan kenttämittausten perinnettä. Mutta sen avulla on mahdollista pureutua syvemmälle sellaisiin puun ulottuvuuksiin, ominaisuuksiin tai laatuun liittyviin kysymyksiin, joihin pelkät maan pinnalta tehdyt mittaukset eivät anna vastauksia.

Kommentoi

  1. Vaikuttaa perusteiltaan erittäin luotettavalta toiminnalta mittaussurituksissa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *