Blogiartikkelit Jaana Luoranen Metsä

Metsäpuiden taimista saadaan tehokkaita tulevaisuuden hiilensitojia, kun huolehditaan, että ne pääsevät taimitarhoilta turvalliseen, hyvän kasvun takaavaan maahan terveinä ja elinvoimaisina. Tämä onnistuu, kun koko uudistamisketju hakkuusta taimikonhoitoon suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Jos jossain ketjun vaiheessa tehdään virheitä, myöhemmissä vaiheissa niitä ei voida enää korjata.

Huonolaatuinen ja harva maanmuokkaus huono lähtökohta

Taimet istutetaan pääosin avohakkuun jälkeen muokattuun maahan. Ilman maanmuokkausta niitä uhkaavat monet vaarat kuten pintakasvillisuus ja tukkimiehentäi. Lisäksi kasvualustan lämpötila jää ilman maanmuokkausta liian alhaiseksi.

Maanmuokkaus vähentää pintakasvillisuuden kilpailua. Se varmistaa myös, että taimilla on riittävästi kasvutilaa, ravinteita ja vettä käytössään. Istuttamalla taimet muokattuun maahan maan kasvupotentiaali kohdistuu tuleviin pitkäaikaisiin hiilivarastoihin, puihin, ei lyhytikäisiin heinä- ja ruohokasveihin. Mitä rehevämpi kohde, sitä todennäköisempää pintakasvillisuuden kilpailu on ja sitä tärkeämpää on huolehtia maanmuokkauksesta.

Hyvälaatuisella maanmuokkauksella luodaan taimelle hyvä ja turvallinen kasvualusta, jossa taimi on turvassa tuholaisilta ja jossa sekä juuret että verso lähtevät rivakasti kasvuun. Kuvassa toukokuussa laikkumättääseen kuuden senttimetrin syvyyteen istutettu kuusen taimi kuvattuna syyskuussa. Juurtumisen kuvaamista varten mätäs on halkaistu. Kuva: Luke/Erkki Oksanen.

Kivennäismaapinnalla riski hyönteistuhoille on pienempi. Yleisin taimituholainen, tukkimiehentäi, ei mielellään pysähdy kivennäismaapinnalla syömään taimea. Maanmuokkaus, etenkin pienet kohoumat, vähentävät myös taimen riskiä joutua peltomyyrän syömäksi.

Muokkaamattomaan maahan verrattuna muokatussa maassa maan lämpötila on korkeampi. Kohoumilla on myös pienempi riski hallatuhoille, sillä kylmä ilma valuu hallaöinä alemmas maanpintaan. Muokkausmenetelmän valinnalla taataan taimille kosteudeltaan sopivat kasvuolosuhteet: kuivilla paikoilla riittää maanpinnan paljastaminen, kosteilla on parempi tehdä kohoumia.

Maanmuokkauksessa muokkausjälkiä on tehtävä riittävästi ja niiden pitää olla hyvälaatuisia. Jos muokkauskohtia on liian vähän, viljelytiheys jää alhaiseksi ja kasvupaikan tuotospotentiaali osin hyödyntämättä tai osa istutuksesta joudutaan tekemään muokkaamattomaan maahan. Huonolaatuisissa muokkausjäljissä viljelytulos on puolestaan epävarma. Maanmuokkaus varmistaa hyvän kasvuympäristön ja nopean kasvuun lähdön taimille (kuva).

Liian pitkä varastointi ja kastelun unohtaminen kohtalokasta

Ennen istutusta taimet kuljetetaan taimitarhalta istutuspaikalle. Keväällä valtaosa istutustaimista on talven pakkasvarastossa pahvilaatikoissa olleita taimia. Tällaiset taimet on aina sulatettava ennen istutusta. Jäisinä istutettuja taimia uhkaa kuivuminen, kun jäinen juuristo ei saa verson haihduttaman veden tilalle uutta. Sulamisen jälkeen taimien kunto pahvilaatikoissa alkaa heikentyä. Sulia, mutta ei vielä kasvussa olevia taimia voi pitää laatikoissa vain 1–2 viikkoa lämpötilasta riippuen. Kasvavilla taimilla turvallinen aika on vain 1–3 päivää.

Kuljetuksen ja varastoinnin aikana taimet eivät saa missään vaiheessa kuivahtaa. Vaikka kerran kuivuneet taimet kasteltaisiin läpimäriksi, niiden selviytymismahdollisuudet istutuksen jälkeen heikkenevät. Jotta vältytään turhalta työltä, tällaiset taimet, samoin kuin homeiset taimet, on viisainta jättää istuttamatta. Ja tärkeintä on huolehtia, ettei näin pääse käymään!

Pinnallinen ja kuivien taimien istutus lisää epäonnistumisen riskiä

Kun taimet on saatu hyväkuntoisina istutusalalle, homma voi mennä vieläkin pieleen. Istutusalalla on muistettava huolehtia taimien kastelusta: aurinkoisena, tuulisena ja lämpimänä päivänä taimet haihduttavat voimakkaasti. Kannattaa siis varata juomaa mukaan sekä itselle että puunaluille!

Havupuun taimet on istutettava muokkausjälkeen niin, että taimen ympärillä on vähintään kymmenen senttimetriä kivennäismaata joka puolella. Taimien istuttaminen riittävän syvään, vähintään kuuteen senttimetriin, on myös hyvä keino parantaa taimien menestymismahdollisuuksia mättäillä: kuivuus- ja rouste- eli pintaroutatuhojen riskit pienenevät ja taimien myöhempien vuosien kasvu paranee. Liian syvään taimia tuskin ainakaan käsin istuttaessa saa: kunhan taimesta jää noin puolet maanpinnalle, taimet vielä selviävät. Maata paljastavissa menetelmissä, äestyksessä ja laikutuksessa, sopiva istutussyvyys on 2–3 cm.

Tärpit, joilla helpotat taimien sopeutumista uuteen kotiin

  • Valitse muokkausmenetelmä uudistettavan puu- ja maalajin mukaan
  • Huolehdi riittävän tiheästä ja hyvälaatuisesta muokkauksesta
  • Istuta vain sulaan maahan ja sulia taimia
  • Istuta taimet tarhalta saapumisen jälkeen istutuskuoppaan mahdollisimman nopeasti ja huolehdi kastelusta
  • Istuta kosteita taimia kivennäismaapintaan mättäillä noin kuuden senttimetrin ja muissa muokkausjäljissä noin kolmen senttimetrin syvyyteen
  • Käy tarkistamassa taimien vointi muutaman viikon kuluttua istutuksesta, kasvukauden lopulla ja alkuvuosina vuosittain: anna taimille tarvittaessa kasvutilaa poistamalla heiniä

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *