Blogiartikkelit Katri Himanen Ilmasto, Metsä, Talous

Huolimatta ponnisteluista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi keskilämpötilojen ennakoidaan Suomessa nousevan vuosisadan loppuun mennessä useamman asteen. Kuivuusjaksojen odotetaan yleistyvän ja pidentyvän kesäisin. Esimerkiksi kuusen runkoja lahottavan juurikäävän leviäminen metsikössä ja kasvu jo tartunnan saaneissa puissa helpottuu. On oletettavaa, että ilmastonmuutoksen auttamana tulokas- ja vieraslajien joukossa meille ilmaantuu joitakin uusia metsätuhojen aiheuttajia.

Kuusi on ollut koko 2000-luvun metsänviljelyssä yleisin puulajimme. Sen viljelyketju on osoittautunut toimivaksi. Hirvetkin jättävät kuuset yleensä rauhaan. Myös jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suosii kuusta, sillä puulaji uudistuu muita puulajeja paremmin varttuneen puuston alle.

Kuusen ennakoidaan kuitenkin menestyvän pääpuulajeistamme heikoiten muuttuvassa ilmastossa. Laji kärsii kuivuusjaksoista ja lämpenevä ilmasto suosii muun muassa kirjanpainajaa, joka on yksi sen pahimmista tuholaisista. Kuusen ylivalta metsänviljelyssä ja luontaisessa uudistumisessa ei siis ole ongelmaton seikka ilmastonmuutoksen edetessä.

Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista

Tulevaa ei ole kuitenkaan pakko jäädä odottamaan toimettomana, vaan ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin tuhoriskeihin varautumisen yhtenä keinona on monipuolistaa metsänviljelyn puulajivalikoimaa. Kotimaisia, metsänviljelyyn Etelä-Suomessa käytettävissä olevia puulajeja on kymmenkunta. Lehtikuuset sekä pohjoisamerikkalaiset kontortamänty ja douglaskuusi menestyvät monilla kasvupaikoilla meillä hyvin. Laajentamalla puulajien kirjoa hajautetaan tuhojen aiheuttamaa riskiä.

Lähes kaikki vähemmän käytetyt puulajimme maistuvat kuitenkin erinomaisesti hirvelle sekä pienemmille hirvieläimille metsäkauriille ja valkohäntäpeuralle. Hirvieläinten suuret kannat ovat pitkälti halvaannuttaneet mahdollisuudet istuttaa aitaamattomille alueille esimerkiksi jaloja lehtipuita, ja ne muuttavat metsien puulajikoostumusta myös verottamalla luontaisesti syntyneitä taimia. Ilmastonmuutokseen varautumisen näkökulmasta hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen suuret kannat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Monta muuttujaa

Tervalepän ja rauduskoivun taimikasvatusta Luken tutkimustaimitarhalla. Kuva: Katri Himanen

Jotta nykyistä runsaampi puulajien valikoima olisi aidosti metsänomistajien käytettävissä, tarvitaan myös viljelyvarmaa siemen- ja taimimateriaalia. Rauduskoivun tilanne on tässä mielessä erinomainen. Myös tervalepälle, tammelle sekä vaahteralle on perustettu siemenviljelyksiä, joissa tunnettua alkuperää olevat puut tuottavat siementä. Esimerkiksi douglaskuusen viljelyn lisäämistä rajoittaa kuitenkin perimältään hyvälaatuisen siemenen saatavuus. Kokemusta ja kotimaista tutkimustietoa harvinaisempien puulajien viljelyketjuista on niukasti.

Näiden haasteiden lisäksi pienimuotoisesti viljeltyjen lajien puuraaka-aineen kysynnän ja hinnan epävarmuus mietityttävät ymmärrettävästi metsänomistajia. Toisaalta myös metsätuhot tuovat raaka-ainemarkkinoille epävarmuutta ja voivat pahimmillaan pudottaa puun hintaa merkittävästi, kuten Keski-Euroopassa on viime vuosina nähty.

Metsäalan ei ole ilmastonmuutoksen vuoksi syytä vaipua epätoivoon, mutta mikäli puulajivalikoiman monipuolistaminen nähdään tarpeelliseksi, odottaminen ei ole eduksi. Tutkimuksella on töitä tiedon tuottamiseksi harvinaisempien lajien viljelystä. Hirvieläinpolitiikassa metsien ääntä on tarpeen kuulla tai kuusettuminen jatkuu.

Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa selvitetään vähän viljeltyjen puulajien käyttökelpoisuutta metsänviljelyssä, puuraaka-aineen mahdollista tulevaa kysyntää, siementen saatavuutta sekä lajien tuhoherkkyyttä. Ulkomaisten puulajien kohdalla tarkastellaan myös käytön riskejä. Tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa puulajivalikoiman monipuolistamisen tarpeiden ja esteiden ymmärtämistä varten. Hanke päättyy vuoden 2021 lopussa, ja se toteuttaa Kansallisen metsästrategian 2025 ja hallitusohjelman ja maankäyttösektorin toimenpidekokonaisuuden ilmastotavoitteita.

Hanke on osa MEKANEN-projektia: https://www.luke.fi/projektit/mekanen/

Lisätietoja Puulajivalikoiman monipuolistamishankkeesta: Seppo Ruotsalainen

Kommentoi

  1. Puiden kasvu kestää vuosikymmeniä. Vaikka ilmasto lämpenee, niin pikällä aikavälillä tulee niin kylmiä talvia, että laukean ilmaston puut viottuvat tai kuolevat. Siihen ei auta yhtään, vaikka kylmän talven molemmin puolin olisi monta lauhaa talvea.
    Kaadoin pihasta neljä suurta ( d 1,3 40 cm) rauduskoivua. Kaikissa oli rengaslahoa 3 – 5 m:n korkeudessa. Vaurio oli tullut n. 30 vuotta sitten. Koivut kasvoivat aukealla viljavalla paikalla. Ilmeisesti nilakerros oli jäännyt syksyllä liian märäksi ja kova pakkanen vauriottanut kaikkia puita samalta (viiman? ) puolelta. Vaikka koivut olisivat olleet oksattomia, ne eivät olisi kelvanneet myyntipuuksi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *