Blogiartikkelit Olli Lehtonen Maaseutu, Talous

Koronakevät on tarjonnut mahdollisuuden kurkistaa tulevaisuusikkunaan. Siinä entistä suurempi osa ihmisistä elää monipaikkaisesti useammassa kuin yhdessä asunnossa ja työskentelee etäällä varsinaisesta työpaikastaan. Koronakeväänä tämä tarkoitti, että moni kaupunkilainen suuntasi tekemään etätöitä kesäasunnolleen.

Mobiiliverkkodatan analyysit osoittavat, että koronavirus vaikutti keväällä ihmisten liikkuvuuteen ja yleisemminkin ihmisten elämään vähiten harvaan asutun ja ydinmaaseudun kunnissa ja eniten suurissa kaupungeissa. Havaittu koronakevään digiloikka myös vahvisti, että erityisesti ne maaseutukunnat ja maaseutualueet, joissa on runsaasti kausiasutusta ja kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet, ovat tulevaisuudessakin vahvoilla digitalisaation edetessä.

Ajankohtaisuudestaan huolimatta monipaikkaisuus puuttuu suurimpien puolueiden poliittisista ohjelmista. Se on  kuitenkin kirjattuna Sanna Marinin hallitusohjelmaan tavoitteena edistää uuden teknologian hyödyntämistä tehokkaasti joustavan elämisen, työskentelyn ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta.

Hallitusohjelman kirjaus luo uusia odotuksia aluepolitiikan vahvistumiselle. Paikkariippumattomuuden edistämiseen  sisältyy rivien välissä oleva viesti, joka painottaa tarvetta tukea ja kehittää monipaikkaisen elämisen edellytyksiä joka puolella Suomea.

Monipaikkaisuus voi tulevaisuudessa murtaa kaupunki-maaseutu-vastakkainasettelun, koska se nostaa esille kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen.

Viime vuosina on jäänyt huomaamatta, että etenevä kaupungistuminen voimistaa yhteiskunnan monipaikkaisuutta. Esimerkiksi vuosina 2005–2016 kaupunkien väkiluku kasvoi 307 000 asukkaalla, mutta samanaikaisesti maaseutualueilla kausiväestön määrä kasvoi 62 000 asukkaalla. Pysyvän asutuksen vähentyminen korvautuu  maaseudulla osa-aikaisilla asukkailla. Maaseutu ei autioidu, vaan sen käyttö muuttuu osana kehittyvää yhteiskuntaa.

Monipaikkaisuuden kasvaessa on tiedostettava, että tasapainoista yhteiskuntaa ei rakenneta yksinomaan heittäytymällä kaupungistumistrendin vietäväksi painottamalla aluekehityksen resursseja kaupunkeihin. Kaupungistumisen kytkeytyminen monipaikkaisuuden kasvuun edellyttää investointeja myös maaseudulle. Paikkariippumattomuuden kynnysinvestoinnit ovat nopeat tietoliikenneyhteydet, joilla luodaan uusia mahdollisuuksia  taloudellisen toimeliaisuuden hajautumiselle.

Monipaikkaisuus voi tulevaisuudessa murtaa kaupunki-maaseutu-vastakkainasettelun, koska se nostaa esille kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen. Aluepolitiikalle tämä tarkoittaa tarvetta kehittää monipaikkaisen asumisen molempia päitä – kaupunkeja ja maaseutuja.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.9.2020
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös