Blogiartikkelit Annika Kangas Metsä

Laserkeilattu tieto on yleisesti sovelletuilla mittareilla vähintään yhtä laadukasta kuin perinteisillä maastomittauksilla saatava tieto. Metsälehden keskustelupalstalla tiedon laatua kuitenkin arvostellaan. Pettymysten perussyy on se, että laserkeilausaineiston virheet ovat erilaisia kuin maastomittausten virheet.

Virhelähteitä: pääpuulajin tunnistaminen ja iän arvioiminen

Perinteisessä kuvioittaisessa arvioinnissa pääpuulaji oli käytännössä aina oikein, koska puulajit ihminen tunnistaa hyvin. Keilainaineistosta puulajien tunnistaminen on paljon vaikeampaa. Ihmiselle vähemmistöpuulajien (käytännössä lehtipuuston) osuuden arvioiminen on erittäin vaikeaa, mutta keilainaineistossa yhden puulajin metsikkökin voi näyttäytyä sekametsänä.

Keilainaineisto tuottaa luotettavampaa tietoa kuin perinteinen maastoarviointi puuston pituudesta ja kokonaistilavuudesta. Juuri sellaisessa laserkeilain on parhaimmillaan.

Iän arvioiminen on maastossa suhteellisen helppoa, mutta laserkeilausaineistossa ikä joudutaan päättelemään puuston koon perusteella. Siksi nuorten hyväkasvuisten puustojen ikä yliarvioidaan, ja vanhojen heikkokasvuisten aliarvioidaan. Näissä tunnuksissa keilainaineiston virheet ovat erityisen silmiinpistäviä ja siksi ne keskusteluttavat.

Keilainaineisto tuottaa luotettavampaa tietoa kuin perinteinen maastoarviointi puuston pituudesta ja kokonaistilavuudesta. Juuri sellaisessa laserkeilain on parhaimmillaan. Virheiden jakauma on kuitenkin silloinkin erilainen: ihminen on taipuvainen aliarvioimaan tiheiden metsien tilavuutta ja yliarvioimaan harvojen metsien tilavuutta. Keilainaineiston arviointivirheet eivät noudata tätä perinteistä kaavaa.

Tilavuuden virheet paljastuvat vasta hakkuissa, ja tällöin aliarvion paljastuminen voi olla iloinen yllätys, mutta yliarvion paljastuminen suuri pettymys. Inhimillinen metsäsuunnittelija saattoi pyrkiä pettymysten välttämiseen, mutta keilausaineiston tulkinta-algoritmi ei.

Laserkeilausaineisto on operatiiviseen päätöksentekoon riittävän luotettavaa, kunhan otetaan huomioon ilmeiset aineiston heikkoudet.

Miten laserkeilauksen virheet vaikuttavat päätöksenteossa?

Koska keilainaineiston virheet ovat usein helppoja paikallistaa, ne ovat myös helppoja ottaa päätöksenteossa huomioon. Yhden ajankohdan keilainaineistosta ei esimerkiksi voida päätellä, koska edellinen harvennushakkuu on tehty, ja siksi keilainaineistoon perustuva hakkuusuositus voi olla päätehakkuu, vaikka kohde olisi juuri harvennettu. Tällöin metsänsä tuntevan metsänomistajan on helppo siirtää päätehakkuuta. Laserkeilausaineisto on operatiiviseen päätöksentekoon riittävän luotettavaa, kunhan otetaan huomioon ilmeiset aineiston heikkoudet.

Ongelmia tulee silloin, jos omistaja ei tunne metsiään. Tällöin on vaara tehdä huonoja päätöksiä.

Ongelmia tulee silloin, jos omistaja ei tunne metsiään. Tällöin on vaara tehdä huonoja päätöksiä, jos päätös perustuu pelkkään laserkeilausaineistoon. Erityisesti tilakaupoissa lähitulevaisuuden hakkuuehdotusten pitäisi olla realistisia ja tilavuuksien kohdallaan, muuten kauppahinnatkaan eivät ole kohdallaan. Mitä huonommin omistaja siis tuntee metsänsä, ja mitä suuremmat taloudelliset arvot ovat kyseessä, sitä kannattavampaa on tarkistaa keilainaineistosta lasketut tiedot maastossa ennen kauppoja.

Vuonna 2020 valmistuva laserkeilausinventointi on merkittävä investointi Suomen biotalouteen.

Kalleinta metsävaratietoa on käyttämätön metsävaratieto

Vuonna 2020 valmistuva laserkeilausinventointi on ollut Suomelle merkittävä investointi biotalouteen. Siksi investoinnista pitäisi ottaa kaikki hyöty irti. Uusi metsätietolaki joutui vastatuuleen, koska maanomistajat eivät halua avata laserkeilausdatasta jatkojalostettua kuviotietoa kaikkien vapaaseen käyttöön. Sen sijaan hilatason tietojen avaamiseen maanomistajat ovat valmiita. Ne tulisikin avata mahdollisimman nopealla aikataululla kaikkien käyttöön, koska metsävaratiedon hyödyt realisoituvat vasta käytössä.

Kun kaikki hyötyvät, on myös perusteltua sijoittaa metsävaratietoon verovaroja jatkossakin. On tärkeää myös panostaa palveluihin ja sovelluksiin, jolla jo kerätty tieto saadaan hyötykäyttöön, sen sijaan että keskityttäisiin vain uuden tiedon keruuseen.

Kommentoi

  1. ”Luken hila-aineisto on ollut julkista jo pitkään, vaikkakin epäluotettavampaa kuin Metsään.fi tieto.”

    Kyllä Luken hila-aineisto on sitten tosi epäluotettavaa, koska ainakin minun osaltani Metsään.fi -tieto on pahasti pieless ja puutteellista. Mutta en ryhdy sitä oikaisemaan. Riittää, että minulla on itselläni ajantasainen metsäsuunnitelmatieto. Se ei ole hankittu verovaroilla, vaan olen siitä ihan itse maksanut. Hakkuita varten annan tarjouspyynnöissä metsäsuunnitelmatiedot kulloinkin toimenpiteiden kohteena olevista kuvioista, muuten en tietoja anna kenellekään. Se on itse metsäsuunnitelmansa maksaneen perustuslaillinen oikeus, ja hyvä niin.

    Minusta koko Metsään.fi -sivustosta ei ole mitään hyötyä sellaiselle, joka hoitaa metsänsä niin, että siellä ei ole hoitorästejä, kuten minä teen. Osin teetän ja osin teen itse. Kaupunkilaismetsänomistajalle ei ole parempaa kuntoliikuntaa, kuin raivaussahahommat. Ei tarvitse käydä kuntosalilla. En ylipäätänsä ymmärrä, miksi meidän veronmaksajien rahoja on syydetty Metsään.fi -sivustoon. Se on veronmaksajien rahojen tuhlausta.

  2. Kiitos blogitekstistä. Sen heijasteena pari kysymystä:

    Millä tarkkuudella keilainaineisto kattaa uudistumisen, pienet taimet ja vähän isommatkin, siis vakiintuneen taimiaineksen, vai kattaako millään? Kysyn tätä erityisesti ajatellen tropiikin inventointeja, joita tehdään myös LUKEn avulla (ja veronmaksajien kehitysapurahoilla). Lehtipuutaimet ovat siellä ”pahimmillaan” monikerroksisen latvuston alla.

    Onko hilalle ja hila-aineistolle jotain yleiskielisempää vakiintunutta termiä? Tuo oma munkkilatinamme ei aukea yleiskielisessä tekstissä jonka merkkimäärä on rajattu.

    1. Luke ei tee lentolaserkeilausta, ei Suomessa eikä ulkomailla. Tropiikissa opastamme paikallisia tekemään oman koeala-inventointijärjestelmän samaan tyyliin kuin Suomessa Valtakunnan Metsien Inventointi. Sehän siis tuottaa alueellisia tilastotietoja. Lisäksi Luke tuottaa hilamuotoista tietoa satelliittikuvien perusteella (myös tropiikissa), ja käytettävät kuva-aineistot ovat ilmaisia.

      Suomessa laserkeilaukseen perustuvaa hila-aineistoa metsänomistajille tuottaa Suomen Metsäkeskus. Ja vastauksena varsinaiseen kysymykseen: toistaiseksi taimikoista on hyvin vaikea saada käyttökelpoista tietoa laserkeilauksella. Keilauksesta on vaikeaa erottaa taimet horsmista tai vadelmista, jos koko kasvusto on samaa kokoluokkaa. Jopa kivien erottaminen taimista on hankalaa, jos kyseessä on harva aineisto kuten metsävaratiedon keruussa käytetty aineisto on. Jos taimet ovat isojen puiden alla, niiden erottaminen on vielä vaikeampaa. Toistaiseksi Suomessa taimikot on tästä syystä tarkistettu maastossa, mutta maastotarkistusten tulevaisuuden ratkaisee rahatilanne. Maastossa mittaaminen on kallista! Taimikoiden laserinventointituloksen parantaminen on tutkijoiden työn alla sekä Suomessa että muualla.

      Eipä sille hilatiedolle taida vähemmän kapulakielistä ilmaisua olla. Rasterimuotoisesta tiedosta voidaan myös puhua, mutta eipä se paljon parempi ole.

  3. Metsävaratieto on jokaisen metsänomistajan oma henkilökohtainen tieto, näin sen tulisi olla! Ei kenelläkään ole oikeutta lukea myöskään pankkitilien saldoja.

    Puuraaka-aine alkaa kyllä liikkumaan kunhan ostaja maksaa kunnon hinnan kuutiolle. Energian hinta pitäisi saada myös korkeammalle. Rahaa kyllä liikkuu mutta tavallinen metsänomistaja ei siitä saa, kuin pienen siivun.

    Tämä metsävaratieto (Metsään.fi), harvapulssinen lentolaserkeilausaineisto täydennettynä maastokäynneillä on jälleen osoitus, kuinka valtion rahoja kupataan ja lopputulos on mitä sattuu.

    1. Lahjahevosen suuhun ei kannata katsoa: kyllä se laserkeilausaineisto on siinä määrin hyvää aineistoa, että rahat pulittaneille veronmaksajille kannattaa olla kiitollinen. Jos luotettavuus ei tyydytä, ainahan omalla rahalla saa hankittua niin tarkkaa tietoa kuin tarvitsee, ja sen saa myös pitää salassa.

      Luken hila-aineisto on ollut julkista jo pitkään, vaikkakin epäluotettavampaa kuin Metsään.fi tieto. Jos haluja jollakulla on, sen perusteella voi jo nyt laskea itse kunkin metsävarallisuuden arvion.

  4. Erinomainen kirjoitus nyt kiistanalaiseen asiaan. Toivottavasti päätökset mahdollistavat keilaintiedon hyödyntämisen.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *