Blogiartikkelit Jarkko Leppälä Olli Niskanen Maatalous, Talous

Eurooppalaisen Sacurima COST Action -tutkijaverkoston puitteissa on ollut mielenkiintoista seurata koronaviruspandemiaa koskevaa toimintaa ja ohjeistuksen kehittymistä sekä suomalaisilla maatiloilla että muissa maissa. Tutkijaverkostossa edistetään maatalousalan turvallisuuskulttuuria ja riskienhallintaa, ja siihen liittyvässä kyselyssä selvisi, että jokainen maa on ottanut käyttöönsä runsaasti koronaohjeistuksia nopealla aikataululla.

Hallinto on toiminut Suomessa yllättävänkin ripeästi ja monitahoisesti eri aloilla. Maatalousalaa koskeva ohjeistus on MMM:n ja MTK:n verkkosivuilla tällä hetkellä melko monipuolista ja kattavaa. Tämä on merkittävä asia, koska maatalouden rooli elintarvikkeiden alkutuotannossa korostuu erityisesti kansainvälisissä kriisitilanteissa. Koronapandemia on osoittanut, että kansainvälisessä kriisissä ulkomaiset toimitusketjut saattavat murentua, kuten kävi hengityssuojainten toimituksille Suomeen. Onneksi tämä kriisi ei ole vielä vaikuttanut elintarvikkeiden toimitusketjuihin.

Luken koordinoiman Sacurima COST Actionin -tutkijaverkostossa tehtiin huhtikuussa 2020 kysely eri maiden asiantuntijoille maatiloille suunnatuista toimintaohjeista koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi maatiloilla. Maatilojen koronaohjeistuksia saatiin yhdeksästä eri maasta; Suomen lisäksi Saksasta, Hollannista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Australiasta, Englannista, Pohjois-Makedoniasta, Kreikasta ja Turkista.

Kyselyssä ei ollut tarkoitus vertailla sitä, millä maalla on paras tai kattavin koronavirusta koskeva ohjeistus maatiloille, vaan tarkastella ja jäsentää ohjeistusten sisältöjä. Mitä aiheita on huomioitu ja mitä eri välineitä eri maissa on tarjolla maatilan turvallisuuden johtamiseen ruokaketjun alkutuotannon turvaamiseksi koronapandemian leviämisen aikana?

Eri maiden koronaohjeista koottu jäsennys. Ohjeiden teemat jäsennettiin maatilan yleisturvallisuuteen, maatilan työvoiman turvallisuuteen, viljelijän ja perheen turvallisuuteen, vierailijoiden turvallisuuteen, ruokaturvallisuuteen, kotieläinten turvallisuuteen, tuotannon turvallisuuteen ja muihin maatilan johtamisen tekijöihin, joissa on otettu huomioon maatilan toiminta koronakriisissä. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Ohjeita saatavilla runsaasti – kausityövoiman saannissa haasteita

Maatilojen viljelytuotannon takaamiseksi pandemiatilanteessa on esimerkiksi huolehdittu maatalouskoneiden kunnosta ja saatavuudesta sekä maatalouden tuotantopanosten riittävyydestä (esim. siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja työvoima). Ajoissa tehtyjen viljelysuunnitelmien ja tuotantopanosten hankintojen myötä maatiloilla on saatu kevättyöt tehtyä suhteellisen kivuttomasti.

Henkilönsuojausta ja hygieniaohjeita on ohjeistettu hieman muunnellen sen mukaan, onko kysymys viljelijän ja maatilan perheenjäsenten turvallisuudesta vai maataloustyöntekijöiden tai ulkopuolisten vierailijoiden turvallisuudesta. Henkilöt tarvitsevat hieman eri tyyppistä ohjeistusta sen mukaan, missä paikoissa ja tehtävissä he maatilalla liikkuvat. Ohjeistusta on lisäksi lisättävä sen mukaan, työskenteleekö tilalla vain yksi ulkopuolinen työntekijä vai sata kausityöntekijää. Tärkeimpiä ohjeita ovat käsien pesu, hengityssuojainten käyttö tai henkilöiden väliset etäisyydet yhdessä työskennellessä. Jokaisen pitäisi ymmärtää pysyä erillään muista, jos ilmenee influenssaoireita.

Koronakevään näkyvin vaikutus maa- ja puutarhatiloilla liittyy kausityövoimaan. Useilla tiloilla on ollut haasteita saada useita vuosia samoissa töissä sesongin aikana käyneitä ulkomaisia työntekijöitä töihin liikkuvuuden rajoitusten vuoksi. Toivottavasti sato ei kuitenkaan jää tuottamatta, vaan korvaavia käsiä löytyisi kotimaasta.

Vähemmän kokeneiden työntekijöiden perehdyttäminen uusiin töihin, henkilönsuojainten käyttöön, laatuvaatimuksiin, maatilan sääntöihin, työergonomiaan ja mahdollisesti koneiden käyttöön vaatii kuitenkin aikaa ja huolellisuutta. On myös tosiasia, että työn laatu ja tehokkuus on kokeneilla ammattilaisilla parempi kuin fyysisesti vaativaan työhön tottumattomilla henkilöillä. Osa uusista työntekijöistä saattaa lopettaa tiloilla helposti ensimmäisen viikon jälkeen, koska työhön tottumattoman lihakset eivät kestä 8–10 tuntia päivittäistä rasitusta pellolla satoi tai paistoi. Osa saattaa jättää leikin kesken myös siksi, että kokee työn rasituksen olevan epäsuhteessa palkkaan, joka Suomen kustannustasolla on väistämättä portaikkojen alapäästä. Ahkeralle ulkomaalaiselle kyse voi kuitenkin olla lähtömaahansa nähden moninkertaisesta ansiotasosta, jolla mahdollistetaan isojakin hankintoja.

Karjatiloilla on seurattu eläinlääkärien tiedotteita ja noudatettu tarkemmin bioturvallisuus- ja hygieniasääntöjä. Koronavirus on alun perin zoonoosi eli eläimestä ihmiseen tai päinvastoin siirtyvä tauti. Maailman eläintautijärjestön sivuilla on esimerkiksi kehotettu eläintuottajia noudattamaan huolellisesti eläinlääkäreiden hygieniaohjeita eläinten hoidossa ja noudattamaan varovaisuutta, jos maatilan eläimillä, työntekijöillä tai perheenjäsenillä on COVID-19-oireita.

Työturvallisuus tärkeämpää kuin koskaan

Maatiloilla on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työt tulevat hoidettua turvallisesti. Sairaanhoidossa koronapotilaiden hoito vie resursseja ja jokainen työn tai vapaa-ajan parissa sattunut tapaturma kuormittaa terveydenhuoltoa. Tänä kesänä Nolla tapaturmaa maatiloilla -tavoite kannattaa pitää mielessä jokaisella maatilalla.

Lapsiperheissä arki on muuttunut koulujen etäopetuksen ja harrastusmahdollisuuksien kaventumisen myötä. Maataloudessa lasten mukanaolo töissä on monille tuttua, mutta poikkeuksellisen kevään aikana tarve huolellisuuteen on erityisen suuri. Ennen vanhaan harrastuksia ei tarvinnut lähteä kaukaa tilan ulkopuolelta hakemaan, ja lapsia hoidettiin muutenkin kotona. Toisaalta yhteydenpidon ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyminen internetin kautta on lisännyt tarvetta tietotekniikan, etäyhteyksien ja kyberturvallisuuden hoitamiseksi kuntoon myös maatiloilla. Nuorison nyt luulisi ainakin viihtyvän tietokoneiden äärellä.

Kevään töiden aikaikkuna on rajallinen ja maatalousyrittäjät tekevät joka tapauksessa kiireisimmän sesongin täydellä teholla. On ehdottomasti mietittävä vaihtoehtoja sitä varten, jos tilan avainhenkilöistä joku on poissa pelistä sairauden vuoksi kriittisinä viikkoina. Esimerkiksi tuottajajärjestöt Suomessa ovat lähestyneet viljelijöitä ja kehottaneet tekemään varasuunnitelmia ja ohjeita sitä varten, että osan tilan töistä tekee joku muu kuin yrittäjä itse, esimerkiksi urakoitsija.

Ruokaturvallisuudesta korostettiin tuoretuotteiden ja vihannesten käsittelyn elintarvikehygieniaa ja käsienpesua erityisesti silloin, kun palataan muista hetkittäisistä tehtävistä elintarvikkeiden käsittelyyn. Ruokaturvallisuutta koskeva informaatio tulee kulkea ruokaketjun toimijoiden välillä sujuvasti.

Maatilalla vierailevia henkilöitä, kuten eläinlääkäreitä, tavarantoimittajia, urakoitsijoita, ystäviä ja sukulaisiakin, saattaa myös olla tarpeen ohjeistaa tai sopia turvallisuusjärjestelyistä.

Muut maatilojen koronakriisiä koskevat ohjeet liittyivät maatilojen rahoituksen, tukien ja talouden edellytysten varmistamiseen sekä vakuutusten ja pelastussuunnitelmien tarkistamiseen. Ohjeita haluttiin myös antaa henkisen kuormituksen ja stressin hallintaan. Sosiaalisten kontaktien välttäminen ja eristäytyminen voi olla vaikeaa ja stressaavaa aikaa myös maaseudulla. Itseä piristävät tekemiset ja ystävälliset teot muille edistävät hyvinvointia näinä stressaavina aikoina.

Käytännön työkalut apuna maatilan johtamisessa eri maissa

Eri maissa ehdotettuja erilaisia käytännön työkaluja ovat mm. hyödyllisten puhelinnumeroiden kokoaminen, maatilan tehtäväkalenterin ja aikataulusuunnitelmien päivitys, työprosessien yksinkertaistaminen tai vähentäminen kriisin aikana, hengityksensuojainten- ja hygieniaohjeiden soveltaminen maatilan työtehtävissä ja pitäminen työntekijöiden nähtävillä sekä turvallisuuden tarkistuslistat ja muistilitat tärkeistä tekijöistä, joista on huolehdittava koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi maatiloilla.

Esimerkkinä muissa maissa käytetyistä ohjeista mainittakoon Farm 5 Point Planning, Maatilan tarkistuslista koronakriisissä (SVLFG/DEU), Stigaksen (NLD) julkaisemat koronaohjekortit useilla kielillä maatilojen ulkomaalaisille työntekijöille ja Fill your boot -työkalu (FSF/GBR) koronakriisin aiheuttaman henkisen kuormituksen hallitsemiseen maatiloilla.

Ohjeistuksia on otettu paljon käyttöön, ja näin sen pitää ollakin. Jokaisen maan on vastuullisesti tuettava maanviljelijöitä ja elintarvikkeiden tuotantoa elintarviketurvan varmistamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Korona-pandemia ja sen vaikutukset voivat jatkua pitkälle ensi vuoteen ja vielä seuraavanakin vuonna.

Tämä selvitys ei sisällä kaikkia Euroopassa maatiloille annettuja ohjeita ja apuvälineitä, vaan on otos Sacurima COST Actionin -asiantuntijaverkoston lähettämistä tiedoista. Jarkko Leppälä on Sacurima COST Action -hankkeen koordinaattori ja on mukana yhdessä Olli Niskasen kanssa Luken strategisessa biotalouden holistista riskienhallintaa käsittelevässä Rimsec-hankkeessa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *