Blogiartikkelit Jaana Luoranen Metsä

Metsänomistajia saattaa askarruttaa, miten kuluneen talven vaihtelevat lämpötilat, lumettomuus tai vähälumisuus sekä kevään säät vaikuttavat taimiin. Voisiko tässä vaiheessa vuotta vielä tehdä jotain tai kuinka tällaisiin sääoloihin pitäisi jatkossa varautua? Keinoja on! Metsäpuuntaimien selviytymiseen voi olennaisesti itse vaikuttaa huolehtimalla oikein tehdystä maanmuokkauksesta ja istutuksesta.

Pintarouta eli rouste ja ahava uhkaavat

Kostean hienojakoisen pintamaan toistuva jäätyminen ja sulaminen vettä huonosti johtavilla mailla lisää roustetuhojen eli pintamaan roudan riskiä. Rouste katkoo taimien juuria ja nostaa heikosti juurtuneita taimia ylös. Paljaalla kivennäismaalla riski on suurempi kuin muokkaamattomalla maalla. Roustetuhojen riskiä voidaan vähentää istuttamalla taimet riittävän syvään. Roustealttiit kohteet kannattaa istuttaa keväällä, jotta taimet ehtivät juurtua ennen talvea.

Kevättalven kirkas auringon paiste voi aiheuttaa ahavavioituksia taimiin. Pahasti vioittuneiden, edellisvuonna istutettujen taimien selviämismahdollisuudet ovat heikot. Kuva: Marja Poteri, Luke.

Jos rouste on nostanut taimia jo alkutalvesta, on suuri riski, että maanpinnalla olevat juuret vaurioituvat lumettomina pakkasjaksoina. Myös kuivuustuhot uhkaavat näitä taimia. Taimien työntäminen takaisin maahan saattaa pelastaa osan taimista, mutta juurivaurioiden vuoksi osa kuolee ja lievemmin vaurioituneiden kasvu kärsii.

Lumettomana ja vähälumisena talvena kevättalven ja kevään aurinkoisina päivinä neulaset alkavat hengittää ja yhteyttää. Kun maa on jäässä tai lämpötila on hyvin alhainen, juuret eivät saa kulutetun veden tilalle uutta, ja seurauksena voi olla puutarhojen havukasveilta tuttu ahavatuho, jossa neulaset kuivuvat. (kuva).

Jos taimet on istutettu maanmuokkauksella tehtyihin kohoumiin, on niissä yleensä lunta vähemmän ja maa jäätyy syvemmältä. Tällöin ahavan riski on suurempi kuin matalissa mättäissä. Hyvin juurtuneet taimet toipunevat paremmin ahavavioituksista. Syysistutustaimet kärsinevät enemmän ahavasta kuin aiemmin istutetut taimet. Luotettavaa näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Matalien mättäiden tekeminen lienee ainoa keino vähentää riskiä, joskaan tällaisena vähälumisena talvena sekään tuskin auttaa.

Myöhäinen istutus heikentää taimien selviytymistä

Syksyn ja talven aikana sulana pysyvä maa voi houkutella istuttamaan taimia myös myöhään syksyllä ja jopa talvella. Talvi-istutuksista ei ole tutkittua tietoa, mutta loka- ja marraskuun istutusten tulokset osoittavat, että epäonnistumisen riski kasvaa jo lokakuun istutuksissa verrattuna aiemmin syksyllä tehtyihin istutuksiin. Kevään säät ratkaisevat, kuinka taimien käy. Taimet ovat paremmin turvassa taimitarhalla tai metsävarastossa, jossa niitä voidaan tarvittaessa suojata ahavalta ja kastella keväällä ennen istutusta.

Versot kestävät, juuret voivat vaurioitua pakkasissa

Talvella lämpötilojen muutokset vaikuttavat taimien pakkaskestävyyteen eri tavoin: lämpöjaksot saattavat heikentää ja kylmät säät taas parantaa taimien pakkaskestävyyttä.

Keskitalven korkeat lämpötilajaksot todennäköisesti vaikuttavat kuitenkin hitaasti metsäpuiden pakkaskestävyyteen. Puiden silmulevon purkautumisesta ei myöskään ole pelkoa keskitalven pakkasjaksoissa. Kevättä kohti mentäessä silmulepo, taimien pakkaskestävyys ja uudelleen karaistumiskyky heikkenevät. Syksyllä istutetut taimet lienevät herkempiä sääilmiöille kuin edellisenä keväänä istutetut taimet.

Juuret kestävät pakkasta versoja heikommin. Etenkin syksyllä istutettujen taimien juuret saattavat kärsiä vaurioita lumettomana ja kylmänä talvena. Tähän voi varautua ennalta istuttamalla taimet riittävän syvään ja varmistamalla, että istutuskuoppa ei jää auki. Juuriston pakkaskestävyys kehittyy alenevan lämpötilan vaikutuksesta. Siitä, kuinka lumettoman talven lämpöjaksot vaikuttavat istutettujen taimien juurten kestävyyteen ja sen vaihteluihin, ei ole tietoa.

Kevään säät ratkaisevat, miten taimille lopulta käy

Viileänä ja sateisena keväänä taimet voivat toipua talven lievistä vaurioista. Vakavampiin vaurioihin kevään sääolotkaan eivät juuri vaikuta. Vähäsateisen ja lämpimän kevään ja alkukesän aikana varsinkaan huonosti juurtuneet ja heikentyneet taimet eivät saa maasta vettä, jolloin ne kuivuvat. Puutarhoissa tätä riskiä voidaan vähentää kastelulla, metsässä se ei onnistu.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *