Blogiartikkelit Juha-Pekka Hotanen Maaseutu, Metsä, Talous

Virkistyskäyttötutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista harrastaa marjastusta. Myös kaupallinen marjanpoiminta on lisääntynyt. Marjastuksen suosiota kasvattavat muun muassa laajat jokamiehenoikeudet ja marjojen verovapaa myynti. Luke ja Itä-Suomen yliopisto ovat kehittäneet luonnontuotteita kuvaavia malleja, jotta myös metsien ei-puuaineiset tuotteet voidaan ottaa huomioon puuntuotannossa.

Etenkin valtion ja kuntien metsien hoidossa olisi tärkeää tavoitella myös hyviä marja- ja sienisatoja. Jotta tavoitteet voidaan huomioida metsäsuunnittelulaskelmissa, on pystyttävä arvioimaan, miten metsien käsittely vaikuttaa puuntuotantoon ja marjasatoihin. Tähän tarvitaan numeerisia malleja.

On pystyttävä arvioimaan, miten metsien käsittely vaikuttaa puuntuotantoon ja marjasatoihin.

Metsäsuunnittelun apuvälineissä metsien kehitystä ja hakkuita simuloidaan matemaattisilla malleilla. Marjasadon määrää ennustetaan samoilla kasvupaikkaa ja puustoa kuvaavilla tunnuksilla, joita arvioidaan metsäsuunnittelun yhteydessä.

Marjasatomallit voidaan liittää käytössä oleviin ohjelmistoihin, joissa ne mahdollistavat puun ja marjojen yhteistuotannon tarkastelun metsikkö-, metsälö- ja metsäaluetasolla, kun metsien käsittelyvaihtoehtoja suunnitellaan. Tämä on niiden keskeisimpiä hyötyjä.

Satomalleja on kahdenlaisia

Marjasatomallien laadinnassa on käytetty kahta erilaista lähestymistapaa: toiset on tehty niin, että lähtötietoina on käytetty ihmisten asiantuntemusta ja toisten empiiristä aineistoa.

Asiantuntemuksen mallinnus perustuu oletukseen, että kokeneilla marjastajilla ja metsäalan ammattilaisilla on käsitys siitä, millaiset metsiköt tuottavat parhaat sadot ja millaiset huonot sadot. Empiirisessä tavassa maastoon perustetuilta näytealoilta mitataan marjasadot ja metsikkötunnukset, ja tähän aineistoon sovitetaan malli.

Asiantuntijatietämystä on hyödynnetty lähinnä siksi, että asiantuntija-aineiston kerääminen on melko helppoa ja nopeaa, kun taas empiiristen mittausten tekeminen – mielellään pysyvillä näytealoilla useana vuotena – on työlästä ja kallista.

Marjasatomallit voidaan liittää käytössä oleviin ohjelmistoihin, joissa ne mahdollistavat puun ja marjojen yhteistuotannon tarkastelun.

Mustikan ja puolukan empiiriset satomallit valmiina

Mustikan ja puolukan satomallit on laadittu koko maan kattavien empiiristen aineistojen avulla. Mallit ennustavat metsikön keskimääräisen vuotuisen sadon. Ne kuvaavat myös marjasatojen vuosien välisen satunnaisvaihtelun, jota ei pystytä selittämään puustoa ja kasvupaikkaa kuvaavilla tunnuksilla.

Mallit eivät kuitenkaan ennusta tulevan kesän satoja, sillä malleihin ei ole sisällytetty säätekijöiden vaikutusta kukintaan, pölytykseen ja marjojen kypsymiseen.

Mallit koostuvat kahdesta osasta: varpujen peittävyyden ja marjojen lukumäärän ennustavista malleista. Peittävyysmallia voidaan käyttää myös ennustettaessa metsikön hyvyyttä metsäkanalintujen elinympäristönä, sillä mustikka ja puolukka ovat tärkeitä kenttäkerroksen varpuja muun muassa metsolle.

Marjasatomallit palvelevat liiketoiminnan kehittämistä

Marjasatomalleille on kysyntää, sillä marjoihin perustuvat markkinat ovat kasvussa ja luonnontuotealalla on hyödyntämätöntä potentiaalia liiketoiminnan laajentamiseen. Viime vuosina kiinnostus marjoja ja marjatuotteita kohtaan on kasvanut etenkin marjojen terveyttä edistävien vaikutusten ansiosta.

Myös monet metsänomistajat arvostavat puuntuotannon ohella yhä enemmän metsiensä tuottamia muita hyötyjä, kuten metsämarjoja, ja haluavat ottaa ne huomioon metsien käsittelyssä.

Aiheesta lisää:

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *