Blogiartikkelit Sirpa Kurppa Ilmasto, Yleinen

Arktisuus on yhtäkkisesti tullut muotiin.  Meniköhän kultakuume jo ohi? Arktinen turismi kukoistaa; ainakin talviturismi. Mutta mikä on arktisuuden tila, ja mihin tulisi kiinnittää huomiota kaiken muutoksen keskellä.

Laajassa mitassa arktisuus on pieniä syrjäisiä kyliä kymmenien kilometrien etäisyydellä toisistaan. Hyvin usein kylät ovat vesistöjen lähellä, koska kalastus on perinteisesti ollut yksi keskeinen päivittäisen ravinnon hankkimisen muoto. Joissakin kylissä on  maatila, joissakin pelkästään porotiloja. Joihinkin yksittäisiin kyliin on perustettu erähotelli, joka palvelee useimmiten lähes pelkästään ulkomaisia turisteja. Heille revontulet ja hiljaisuus ovat ylivoimaisin houkutin. Nämä muodostavat osan sitä laatuaikaa, jota Lapista tullaan hakemaan.

Hiljaisuuden ja revontulien ohella Lappia voi määritellä mäntymetsien, kirkasvetisten järvien, puhtaan ilman, hillojen ja kaarnikoiden, porotalouden, metsäajotieverkostojen, kaivosteollisuuden, kansallispuistojen, laskettelurinteiden ja talviurheilun, mutta myös golfkenttien ja arktisiin olosuhteisiin liittyvien testikenttien sekä tuulivoimaloiden näkökulmista. Eri näkökulmien edut ovat osittain ristiriidassa. Lappi on myös alkuperäisväestöä, mutta samalla hyvin kansainvälinen.

Lapissa rakennetaan älykkään erikoistumisen strategiaa niin vahvasti, että muut maakunnat saavat syystäkin olla kateellisia.

Lapista ja arktisilta alueilta haetaan erikoislaatua. Lapissa rakennetaan älykkään erikoistumisen strategiaa niin vahvasti, että muut maakunnat saavat syystäkin olla kateellisia.Strategian keskeisenä osana ovat teknologisesti ja sosiaaliset älykkäät tavat käyttää arktisia luonnonvaroja ja rakentaa erilaisia yli sektorirajoja ylittäviä toiminnallisia kokonaisuuksia eli klustereita älykkäiden toimintojen toteuttamiseen. Näitä rakenteita ei kopioida kansallisista kasvukeskuksista; ne rakentuvat arktisen alueen erityisyyksistä. Massaturismin paisuttamat muutamat keskukset ovat taloudellinen välttämättömyys, mutta eivät ekoturismin älykkäitä ytimiä. Arktinen innovatiivinen laatu syntyy erityisyyttä hyödyntävissä eristyneissä pisteissä, ei väestömassojen keskellä.

Arktisen alueen erityisyyden asema on yhtäältä sen suuri mahdollisuus ja toisaalta sen uhka. Lapin, ja minkä tahansa alueen, kestävä kehitys edellyttää riittävää tasapainotilaa eri kestävyystekijöiden eli taloudellisen, sosiokulttuurisen ja ekologisen kapasiteetin välillä. Kestävä kehitys ei ole stabiili tila, vaan jatkuvaa vaihtelua kunkin kestävyystekijän osalla ja niiden välillä.

Tällä hetkellä Lapin talous kasvaa, nopeimmin massakeskittymissä, mutta pistemäisesti niiden ulkopuolellakin. Lapissa on työvoimapulaa, ja väestörakenne on hyvin omituinen suuren kausityövoiman vaihtelun takia. Ekologisen kestävyyden osalta esiintyy suuria ristiriitoja erityisesti kaivosteollisuuden, mutta myös biotalousboomin, tuulivoimalarakentamisen ja ekoturismin ja muiden luonnonvaraelinkeinojen välillä.

Lapin heikoin lenkki on kuitenkin sosiaalinen kestävyys. Sen osalta yleisennusteet näyttävät pahalta. Ja sosiaalisen kestävyyden; verkostojen rakentaminen, sosiaalisten investointien toteuttaminen ja keskinäisten luottamusverkostojen muotoutuminen kärsii pahasti väestön kausittaisista muutoksista. Innovaatioiden jalkauttamiseen ei löydy riittävää osaamista. Keskeiset toimijat uupuvat ja vanhenevat.  Jos sosiaalisen kestävyyden selkäranka taittuu, myös muut kestävän kehityksen osa-alueet rapautuvat hyvin nopeasti. Siinä tapauksessa Lapista syntyy luonnonvarareservaatti, joka elää omaa elämäänsä ja johon ihmisellä on hyvin vähän asiaa.

Onko arktinen innovatiivisuus ja arktiset laatutekijät riittävän vahvoja tukemaan sosiaalista kehitystä? Sitä voidaan toivoa ja sitä tulee arvostaa; tulos tullaan näkemään jo seuraavan 10 – 20 vuoden aikana.

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017–2019. Luonnonvarakeskus valmistelee maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja yhteistyössä Lapin alueellisten toimijoiden kanssa politiikkasuositusta arktisesta biotaloudesta ja arktisesta resilienssistä. Tähän valmisteluun arktisen alueen käytännön toimijat, kehittäjät ja tutkimus ovat kaikki yhdessä tervetulleita.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *