Blogiartikkelit Annika Kangas Metsä

Laadukas metsävaratieto on hyvien päätösten edellytys. Vaikka laatua on hankalaa mitata, se on silti välttämätöntä, jotta osaamme keskittyä tiedon keruussa oikeisiin asioihin. Metsävaratiedon laadun mittareina voivat olla esimerkiksi maantieteellinen kattavuus, laskentayksikön koko, tietosisältö ja tiedon luotettavuus.

Kattavuus on tärkeää, kun halutaan tehdä päätöksiä yksittäisistä metsiköistä tai jopa niiden osista. Jos päätökset koskevat laajempia alueita, se ei ole niin tärkeää. Kattava metsävaratieto tarkoittaa, että tietoa on saatavissa kaikista kiinnostavista metsiköistä. Niistä ei silti välttämättä ole tehty mittauksia, vaan kattavuus perustuu kaukokartoitustiedon eli laserkeilausaineiston tai satelliittikuvien käyttöön. Kattavuutta rajoittaakin lähinnä sopivan kaukokartoitusmateriaalin saatavuus, ja laadun mittariksi se ei kovin hyvin sovellu.

Tiedon luotettavuutta mitataan laskemalla tilastollinen keskivirhe kullekin tarkasteltavalle muuttujalle.

Tietoa pidetään usein sitä laadukkaampana, mitä pienemmälle alueelle tiedot on tuotettu. Tällä hetkellä metsätietojärjestelmissä käytetään yleisesti metsikkökuvioita ja 16*16 metrin hilaruutuja. Olisi kuitenkin mahdollista tuottaa tiedot laskennallisesti mielivaltaisen kokoisille ruuduille, joten myös laskentayksikön koko on metsävaratiedon laadun mittarina hankala.

Luotettavuusarvio on paras laadun tae

Tietosisältö laadun mittarina tarkoittaa sitä, että mitataan oikeita asioita, ja oikealla yksityiskohtaisuuden tasolla. Tämäkin asia on monimutkaisempi kuin näyttäisi: periaatteessa kaikkia metsien ominaisuuksia on mahdollista laskennallisesti ennustaa muiden tunnusten avulla. Esimerkiksi puuston tilavuutta ei koealoilta varsinaisesti mitata, vaan se ennustetaan muiden tunnusten avulla. Samalla tavalla voidaan mille tahansa kiinnostavalle tiedolle muodostaa malli ja tuottaa sillä laskennallinen ennuste metsävaratietojärjestelmään. Sama yksityiskohtaisuuden taso voidaan siis saavuttaa joko mittaamalla tai laskennallisesti. Laskennallinen arvo on kuitenkin parhaimmillaankin heikompi kuin mittaustieto ja heikoimmillaan yhtä hyvä kuin arvaus. Pelkkä yksityiskohtaisuus ei siis takaa laatua, jos laskennallisten arvojen todellinen informaatiosisältö on heikko.

Vain tilastollisella luotettavuusarviolla voidaan erottaa, mitkä tuotetut tiedot ovat oikeasti käyttökelpoisia ja mitkä eivät.

Tiedon luotettavuutta mitataan laskemalla tilastollinen keskivirhe kullekin tarkasteltavalle muuttujalle. Keskivirheen laskeminen edellyttää, että aineisto on kerätty noudattamalla tarkkaan määriteltyjä otannan pelisääntöjä. Esimerkiksi Valtakunnan Metsien Inventoinnissa (VMI) mikä tahansa kohta Suomessa voidaan yhtä todennäköisesti valita mitattavaksi koealaksi. Tämä mahdollistaa tuotettujen tietojen luotettavuuden arvioimisen valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kun koealojen valinta perustuu harkintaan, luotettavuuden arviointi perustuu oletukseen, että ne kohteet joita ei ole mitattu ovat keskimäärin samanlaisia kuin ne kohteet, jotka on mitattu. Sitä taas ei voida mittaamatta varmuudella tietää, ja siten systemaattiset virheet (harha) ovat mahdollisia.

Luotettavuusarviot kertovat lahjomattomasti, mikä on vaikkapa laskentayksikön koon pienentämisen hinta: vaikka laskentayksikön kokoa voidaan pienentää, hintana on yksittäisen ruudun virheen kasvu. Tällöin lopputuloksen luotettavuus voi jopa heikentyä. Vaikka yksityiskohtia voidaan laskennallisesti lisätä, mittaukset tuottavat kuitenkin aina luotettavampaa tietoa.

Ainoa todellinen tiedon laadun tae on se, että julkaistun tiedon seurana on myös tiedon luotettavuusarvio. Vain tilastollisella luotettavuusarviolla voidaan erottaa, mitkä tuotetut tiedot ovat oikeasti käyttökelpoisia ja mitkä eivät. Luotettavuusarvio antaa myös mahdollisuuden kehittää tiedonkeruun kustannustehokkuutta: on esimerkiksi mahdollista arvioida, mitkä tiedot täytyy oikeasti mitata maastossa ja milloin laskennallinen ennuste on riittävä.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *