Blogiartikkelit Antti Mutanen Metsä, Talous

Huoli Kiinan talouden tulevasta kehityksestä nousi loppuvuodesta 2017 jälleen otsikoihin myös Suomessa. Muun muassa Suomen Pankki kiinnitti joulukuisessa Kiina-tietoiskussaan huomiota maan talouskasvun alenemiseen, virallisten tilastojen luotettavuuteen ja nopeaan velkaantumiseen.

Talousasiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Kiinan taloutta kohtaa lähivuosina jokin kriisi. Sen vaikutukset heijastuisivat muualle sen mukaan, kuinka riippuvaisia eri talousalueet, maat tai yksittäiset yritykset Kiinasta ovat.

Talousasiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että Kiinan taloutta kohtaa lähivuosina jokin kriisi.

Suomen metsävienti Kiinaan nousukiidossa

Mänty- ja kuusisahatavaran (vasen asteikko) sekä havusulfaatti- ja liukosellun (oikea asteikko) vientimäärät Suomesta Kiinaan 2007–2017. Lähde: Luonnonvarakeskus.

Vuonna 2017 Suomen metsäteollisuustuotteiden Kiinan viennin arvo nousi arviolta lähes 1,2 miljardiin euroon, ja Kiinasta tuli Saksan jälkeen Suomen metsäteollisuuden toiseksi tärkein vientimaa. Lamavuoden 2009 jälkeen metsäteollisuuden Kiinan viennin reaaliarvo on kasvanut keskimäärin noin 25 %:n vuosivauhdilla. Suomen tavaraviennin kokonaisarvosta Kiinaan metsäteollisuustuotteiden osuus on noin kolmannes.

Suomen metsäteollisuuden vienti Kiinaan painottuu alhaisen jalostusasteen tuotteisiin. Mänty- ja kuusisahatavaran, valkaistun havusulfaattisellun ja liukosellun yhteenlaskettu osuus metsäteollisuuden Kiinan viennin kokonaisarvosta on lähes 90 %. Mäntysahatavaraa lukuun ottamatta Kiina on näiden tuotteiden viennin tärkein kohdemaa.

Sahatavaran vienti auttaa myös sellutehtaiden puuhuoltoa

Vuonna 2017 Kiinaan vietiin arviolta noin 1,8 miljoonaa kuutiometriä suomalaista havusahatavaraa, jonka kysyntä Kiinassa kasvaa nopeasti rakentamisen ja kulutusyhteiskuntaan siirtymisen myötä. Suomesta viety sahatavara on suurelta osin päätynyt puisten kulutushyödykkeiden kuten huonekalujen ja muiden sisustustuotteiden valmistukseen. Lisäksi havusahatavara on korvannut trooppisista kovapuista tehtyä sahatavaraa (tarkemmin sahatavaran Kiinan viennin kehityksestä kts. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017–2018).

Suomessa sahatavaran viennin kasvu Kiinaan on tarkoittanut tukkien kysynnän kasvua ja kantohintojen nousua. Koska suurin osa metsänomistajien puunmyyntituloista kertyy tukkien myynneistä, tukin hyvä hinta, hintamuutokset sekä odotukset tulevasta hinnasta ovat innostaneet metsänomistajia puun myynteihin. Tukkipuun hinta heijastuu leimikkokaupan myötä myös kuitupuun tarjontaan, ja toisaalta tukkien sahausmäärät vaikuttavat suoraan sahahakkeen määrään, jolloin tukin kysynnällä on merkittävä vaikutus kuiduttavan teollisuuden puuhuoltoon.

Suomessa sahatavaran viennin kasvu Kiinaan on tarkoittanut tukkien kysynnän kasvua ja kantohintojen nousua.

Entä jos Kiinan kysyntä hyytyy?

Suomeen jo toteutuneiden sekä suunniteltujen selluinvestointien myötä kuitupuun tarpeen ja hakkuiden määrän odotetaan kasvavan. Samalla on paljon pohdittu, kuinka puu saadaan liikkeelle metsistä ja mitä lisääntyvistä hakkumääristä kertyvälle tukkipuulle tehdään. Viime vuosina sahausmäärät ovat kasvaneet pitkälti Kiinan markkinoiden imun vuoksi.

Mikäli Kiinan talouteen liittyvät pahimmat uhkakuvat toteutuvat, sahatavaran kysynnän laskun seurauksena vaikutukset välittyvät myös Suomen puumarkkinoille. Tukkipuun kysyntä ja kantohinnat laskisivat ja yksityismetsien puun tarjonta heikkenisi. Vaikutukset näkyisivät nopeasti myös kuiduttavan teollisuuden puuhuollossa.

Kiinan velkakuplan puhkeaminen vaikuttaisi myös Suomen selluinvestointien kannattavuuteen, joka perustuu suurelta osin markkinasellun viennille ja odotuksille viennin kehityksestä Kiinaan. Vielä päätöstä odottavien selluinvestointien osalta Kiinan markkinoiden kehitysennusteita, kuten myös puun saatavuuslaskelmia, tarkasteltaisiin aiempaa kriittisemmin. Miten puolestaan kävisi uusien selluinvestointien rahoitukselle, joka on pitkälti kiinalaisperäistä?

Kiinan tapauksessa on toisaalta hölmöä olla takomatta silloin, kun rauta on kuumaa ja kysyntä vilkasta.

Voiko Kiina-riskiin varautua?

Syksyn 2017 aikana useat sahateollisuuden edustajat ovat kommentoineet Kiinan vientiä ja sen positiivista virettä, mutta samalla varoittaneet myös riskistä, joka liittyy tuotannon kasvattamiseen yhden maan markkinoiden varassa. Korvaavien markkinoiden löytyminen esimerkiksi Intiasta, Turkista tai Iranista voi olla vaikeaa. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän epävarmojen markkinoiden elpymisen varaan ei kannata liikaa laskea.

Arabikevään kokemukset osoittivat, että markkinamuutokset välittyvät nopeasti myös Suomeen. Kiinan tapauksessa on toisaalta hölmöä olla takomatta silloin, kun rauta on kuumaa ja kysyntä vilkasta. Markkinoiden mahdolliseen romahtamiseen ei voi vaikuttaa, mutta siitä selviytymistä voi helpottaa pitämällä yrityksen tase mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Pidemmällä aikavälillä suomalaisten metsätuotteiden vientiä Kiinan tukee maan poliittisen tahtotilan ja kulutustottumusten muuttuminen ympäristöystävällisempään suuntaan. Tämä on näkynyt esimerkiksi omien saastuttavien paperitehtaiden sulkemisina, luonnonmetsien suojeluna ja vihreän rakentamisen ohjelmana, jossa puurakentaminen on tärkeässä asemassa.

Lisätietoa aiheesta blogin kirjoittajilta:

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *