Blogiartikkelit Jarkko Hantula Yleinen

Kuten hyvin tiedetään, Suomessa on supistettu tutkimuksen rahoitusta osana julkisen talouden säästötoimia. Sen merkkinä olemme nähneet yliopistojen ja tutkimuslaitosten irtisanomisia.

Kun suomalaisen tutkimuksen nykyinen rahoituskriisi alkoi muutama vuosi sitten näkyä, esitin silloiselle työnantajalleni, että sen tulisi ottaa yhteyttä tiedon käyttäjiin ja keskustella siitä, miten nämä voisivat auttaa suomalaisen metsäntutkimuksen edellytysten ylläpitämistä. Ellei suora tutkimusrahoitus olisi mahdollista, he voisivat kuitenkin kertoa metsäntutkimuksen tärkeydestä poliittisille päättäjille ja julkisten rahakirstujen vartijoille.

Kuluneen kesän aikana sain lopulta vahvistuksen sille, että suomalainen metsäsektori on erittäin kiinnostunut sitä tukevasta tiedontuotannosta.

Ajatukseni ei tuolloin saanut juurikaan vastakaikua, eikä sidosryhmiemme uskottu tuolloin haluavan tukea meitä. Hiukan happamana jäin itsekseni ihmettelemään, että voisiko tosiaan olla niin, ettei suomalaista käytännön metsäsektoria kiinnosta maamme tiedontuotannon tila millään tavalla.

Kuluneen kesän aikana sain lopulta vahvistuksen sille, että suomalainen metsäsektori on erittäin kiinnostunut sitä tukevasta tiedontuotannosta kuten pitääkin. Metsäteollisuus Ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen nimittäin vaati elokuun alkupuolella, että kotimaisesta kilpailukyvystä on pidettävä huoli. Ja ainakin Ylen jutun mukaan hänen listallaan oli ensimmäisenä tutkimuksesta huolehtiminen – sen rahoitusta ei saa enää leikata.

Kannanoton ei olisi pitänyt olla kenellekään yllätys, koska maamme teollisuudessa ja muuallakin yrityselämässä tiedetään varsin hyvin tutkimuksen kautta tuotetun luotettavan tiedon merkitys tuotekehityksen ja osaamisen perustana. Tämä toki tunnustavat, ainakin juhlapuheissa, myös poliitikkomme.

Todellisten keksintöjen synnyttämiseen tarvitaan myös aiheeltaan vapaata tutkimusrahoitusta.

Poliitikoille tuntuu sen sijaan olevan epäselvyyttä siitä, mistä uudet innovaatiot syntyvät. Siihen antoi vastauksen Helsingin Sanomissa HUS:n perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara, joka totesi samana päivänä Jaatisen ulostulon kanssa, että ”todelliset keksinnöt syntyvät perustutkimuksesta. Siihen panostaminen on paras tapa luoda innovaatioita yhteiskuntamme parhaaksi”.

Luken kaltaisen sektoritutkimuslaitoksen näkökulmasta tämä tarkoittaa kokonaista ketjua uteliaisuuden ohjaamasta asioiden perusteiden tutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen sekä tiedon siirtoon käytäntöön yhdessä tiedon loppukäyttäjien kanssa. Tutkimuksen rahoittajan näkökulmasta todellisten keksintöjen synnyttämisen tukeminen tarkoittaa aiheeltaan vapaan tutkimusrahoituksen korostumista suhteessa tiedeyhteisön ulkopuolelta motivoituihin tutkimusohjelmiin.

Valitettavasti viime vuosina on toimittu aivan toisin, ja maamme tutkimusrahoitus on jaettu yhä suuremmalta osin ennalta määrättyihin aihealueisiin poliittisin perustein synnytettyinä tutkimusohjelmina. Sen seurauksena tutkijoiden on yhä vaikeampi saada pitkäjänteistä rahoitusta edelle kuvaamalleni tutkimusketjulle, jolloin uusista tieteellisen tiedon jyväsistä yhä harvempi päätyy edistämään suomalaista yritystoimintaa koska nuo jyväset tuottaneet tutkijat joutuvat jättämään vanhat aiheensa rynnätäkseen alati vaihtuvan muotitutkimuksen perässä. Näin syntyy kyllä sekä erillisiä tieteellisiä julkaisuja tai konsulttimaisia selvityksiä, mutta syvällisesti uudenlaiset innovaatiot jäävät kehittämättä. Tämä ei voi olla maamme tutkimusapparaatin tarkoitus.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *