Blogiartikkelit Jarkko Hantula Ilmasto, Metsä, Ympäristö

Vaikka päättyvä vuosi muistetaan ennen kaikkea COVID-19-pandemiasta, on se myös Suomen aloitteesta YK:n julistama kansainvälinen kasvinterveyden teemavuosi. Siten se on myös metsien terveyden teemavuosi – aihe, joka koskettaa vahvasti meitä suomalaisia.

Teemavuoden tarkoituksena on ennen kaikkea kiinnittää huomiota siihen, kuinka monitahoisesti kasvinterveys liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Lisäksi päämääränä on vähentää sellaisten kasvintuhoojien määrää, jotka liikkuvat ihmisen toimien seurauksena tai hyötyvät ilmastonmuutoksesta.

Varmista, ettet siirrä kasvin mukana myös kasvintuhoojaa

Ilmastonmuutoksen seurauksena leviäviin tuhoojiin kuuluvat esimerkiksi metsien kaarnakuoriaiset, jotka ovat Kanadassa ja Keski-Euroopassa aiheuttaneet mittavaa tuhoa. Myös juurikäävät tai kohti pohjoista leviävät lajit kuten etelänversosurma kuuluvat tähän ryhmään. Ihmisen toiminnasta hyötyvien kasvintuhoojien määrä on puolestaan kasvanut eksponentiaalisesti kansainvälisen kasvi- ja kasvimateriaalikaupan kasvaessa. Näin siitä huolimatta, että niiden hillitsemiseksi on laadittu erilaisia kansainvälisiä säädöksiä.

Vierasperäisten metsätautien mittakaavasta kertoo puolestaan se, että esimerkiksi aasialaisperäinen saarnenjalosoukko-hyönteinen on aiheuttanut viimeisen vuosikymmenen aikana lähes 10 miljardin dollarin uudistamiskustannukset amerikkalaisille kunnille ja kaupungeille tuhoutuneiden puistojen ja metsien vuoksi. Nämä kustannukset eivät kuitenkaan sisälly kansainvälisessä kaupassa liikkuvan kasvimateriaalin hintaan, joten markkinoiden ”näkymätön käsi” ei korjaa asiaa. Siksi on oleellista, että viranomaiset ja tavalliset ihmiset ovat tietoisia kasvinterveyden riskeistä ja osaavat välttää niitä omassa toiminnassaan.

Metsien kannalta tuholaiset ja taudit aiheuttavat köyhyyttä tuhoamalla etenkin kehittyvissä maissa ihmisten elinympäristöjä. Siksi YK haluaa lisätä kaikkialla maailmassa ihmisten valmiutta tunnistaa näitä tuhoja. Vain sitä kautta he voivat reagoida niihin nopeasti tai parhaassa tapauksessa jopa estää vahinkojen syntymisen. Tämä tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle kaduntallaajalle sitä, että myös hän toimii vastuullisesti ja jättää tuomatta maailmalta mukanaan kasvit ja kasvituotteet. Tämä koskee myös EU:n aluetta, ellei ole varmaa tietoa siitä, että tuliaisten terveys ja vapaus tuhonaiheuttajista on tarkastettu.

Vain terveet metsät voivat olla hiilinielu

Myös ilmastonmuutoksen torjunta on ymmärrettävä osaksi kasvinterveydestä huolehtimista ja päinvastoin. Tästä konkreettisen esimerkin tarjoavat Keski-Euroopan metsätuhot, joiden volyymi pahimmalla alueella eli Tshekin tasavallassa ylittää selvästi sikäläisen normaalin metsänhakkuun vuotuisen määrän. Tämä tarkoittaa sitä, että sikäläisissä metsissä sekä hiilinielu että niistä saatava taloudellinen hyöty pienenevät. Kehitys on mahdollista kääntää vain siten, että ymmärrys ilmastonmuutoksen ja metsien terveyden välisestä yhteydestä lisääntyy sekä tavallisen väestön että poliittisten päättäjien taholla.

Metsien biodiversiteetistä on huolehdittava jo pelkän elämän kirjon säilyttämisen takia. Tämä auttaa esimerkiksi maatalouskasveja pölyttäviä hyönteisiä, jotka tarvitsevat elääkseen metsiä. Niiden monimuotoisuudella on suora linkki maailma ruokahuollon toimintaan. Ihmisten tulisi ymmärtää metsien terveyden ja biodiversiteetin tärkeys myös hyvinvointimme takaajana.

Kaiken kaikkiaan kasvinterveyden teemavuoden tavoitteena metsien osalta on ymmärryksen lisääminen siitä, että pitämällä metsämme kukoistavina ja terveinä voimme saada niistä taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista hyötyä. Samalla torjumme ilmastonmuutosta ja parannamme lukemattomien muiden metsän eliöiden elämän edellytyksiä.

Entä Suomessa?

Suomalaiset metsät ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen terveitä, sitovat tehokkaasti kasvihuonekaasuja ja ovat kestävästi hyödynnettyjä. Oleellista on siis huolehtia jatkossakin seuraavista asioista.

  • Metsiemme käyttö ei ylitä niiden kestävää kasvua.
  • Metsät uudistetaan aina kasvupaikalle sopivilla puulajeilla ja niiden alkuperillä.
  • Kiinnitämme huomiomme samanaikaisesti metsiemme kasvukuntoon ja monimuotoisuuteen.
  • Huolehdimme tuholaisten ja kasvitautien torjunnasta.
  • Reagoimme havaitsemiimme metsien terveysuhkiin nopeasti.
  • Pidämme vierasperäiset tuhonaiheuttajat poissa metsistä.

Kommentoi

  1. Ihan hyvä artikkeli. Yksi virhearvio siellä minusta on. Väite on ”Metsiemme käyttö ei ylitä niiden kestävää kasvua”. Tämä väite on voimassa vain jos metsien nielun nollaantumis puustoa ei ole saavutettu. Tämä nollaantuminen tapahtuu, kun saavutetaan metsässä puustojakautuma, että voi vuosittain myydä tietyn määrän puuta siten että kokonaispuusto pysyy vakiona.
    Tällä hetkellä Etelä Suomessa hehtaarikohtaiset puumäärät näyttäisivät paikoin olevan niin suuria, että tämä nollaantumispuustomäärä on ylitetty. Eli jos halutaan säilyttää tällaisten metsien elinvoima niin puustoa on hakattava enemmän kuin kasvu.
    Asioiden ymmärtämisen kannalta on myös tiedettävä, että tämä nielun nollaantumispuustomäärä on yleensä paljon pienempi kuin nielun saturaation aiheuttava puustomäärä. Ja että tätä nielun nollantumispuustomäärää ei voi mitata.
    Minun metsieni hakkuudatan mukaan nielun saturaatio (hakkuuikäiseksi kehittyneiden metsiköiden hakkuu) jouduttiin aloittamaan, kun puusto/ha oli n 1,3 x tavoitepuusto/ha (nielun nollaantumispuusto).

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *