Blogiartikkelit Taneli Kolström Metsä

Suomessa on panostettu pitkään metsänjalostukseen. Työ on tuottanut erittäin hienoja tuloksia.

Meillä on käytettävissämme metsänuudistamiseen esimerkiksi männyn siemenviljelyssiementä, josta kasvatettujen puiden luvataan kasvavan reilun 20 prosenttia nopeammin kuin metsikkösiemenestä kasvatettujen puiden.

Tämä tarkoittaa käytännössä kiertoajan lyhenemistä yli kymmenellä vuodella verrattuna siihen, että käytetään metsikkösiementä. Kuulostaa hyvältä metsänomistajan kannalta. Mutta toteutuuko kaikki tämä käytännössä?

Onnistunut lopputulos edellyttää koko metsänkasvatusketjun hyvää hallintaa ja toteutusta.

Tämän päivän metsänhoidossa on kaksi vaihetta, jossa me usein hukkaamme tai suorastaan tuhoamme nämä lupaavat mahdollisuudet.

Ensimmäinen haaste kulminoituu kysymykseen: Käytämmekö me metsänuudistamisessa systemaattisesti jalostettua materiaalia?

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira päivitti hiljan tilastoja taimitarhakylvöissä käytetystä siemenviljelyssiemenestä. Kehityskulku hätkähdytti etenkin koivun osalta, sillä jalostetun siemenen osuus romahti viime vuonna alle 50 prosenttiin.

Kuusen kohdalla jalostetun siemenen osuus on vaihdellut viime vuosina reilusta 10 prosentista liki 80 prosenttiin. Luvattu lisäkasvu jää luonnollisesti saavuttamatta, ellei käytetä tätä jalostettua siemenviljelyssiementä.

Reunaehtoina onkin, että jalostettua siementä on riittävästi tarjolla ja metsänuudistaminen tehdään jalostetusta siemenestä kasvatetuilla taimilla.

Siementuottajien tulee huolehtia riittävästä tarjonnasta ja metsänomistajien kysynnästä. Metsänomistajan kannattaa aina vaatia siemenviljelyssiemenestä kasvatetut taimet omalle uudistamisalalleen, hintaerot kun ovat marginaalisia.

Toinen keskeinen haaste on: Huolehdimmeko me taimien kehityksestä viljelyn jälkeen?

Jos taimikon alkukehityksestä eli heinäntorjunnasta, varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ei huolehdita, jäävät nämä meidän nopeakasvuiset taimemme helposti vesakon alle. Tuloksena voikin olla esimerkiksi hyväkasvuisen kuusikon sijasta vähempiarvoinen hieskoivikko.

Selvää on, että tällöin myös odotettu lisäkasvu tai kiertoajan lyheneminen jäävät haavekuvan asteelle. Tänä päivänä valitettavan yleistä, emmekä voi enää oikein ylpeillä metsiemme hyvällä metsänhoidollisella tilalla.

Onnistunut lopputulos, metsänjalostuksesta saatu lisäkasvu ja taloudellinen tuotto, edellyttää koko metsänkasvatusketjun hyvää hallintaa ja toteutusta.

Metsänjalostuksen hienoista hedelmistä pääsemme nauttimaan vain, mikäli koko metsänuudistamisketju toimii siementuotannosta aina taimikonhoitoon ja nuoren metsän kasvatukseen asti.


Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.2.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Kommentoi

  1. Metsänomistajalla on ehdoton velvollisuus seuraavaa sukupolvea kohtaan istuttaa vain parasta taimi-ainesta ja huolehtia, että se lähtee hyvin kasvuun. Kyse on metsätalouden välttämättömistä menoista.

    Metlan (moderaattorin lisäys: Metla on ollut osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen.) tulee huolehtia jalostetun taimikannan tuotannosta ja jalostuksen jatkumisesta. Lisäkasvu +20% on hyvä, mutta toiset +20% parempi.
    Se vaatii aikaa ja vaivaa, mutta se on tehtävä.
    Esim. 20 milj. m3 lisää puuta vuodessa Etelä-Suomen parhailta pohjilta tuo maahan 3 mrd. euroa/vuosi lisää vientituloja.

  2. Tanelilta hyvä pointti,

    mutta metsänomistajan kannalta jalostushyöty realisoituu niin pitkällä viiveellä, ettei sen käyttö houkuttele riittävästi. Jos päättäjät olisivat fiksuja, subventoisivat he jalostetun taimimateriaalin käyttöä verovähennyksin tai vastaavin eduin, jolloin sen käyttö ei olisi puuntuottajalle taloudellinen rasite! Toimiva subventio voisi olla vaikka hehtaarikohtainen 300 jalostetun taimen lahjoitus viljelyä edellyttävälle metsänuudistamishakkuulle, jolloin jatkossa teoriassa ainakin puolet vallitsevasta puustosta olisi jalostettua seuraavassa uudistusvaiheessa luomassa uutta puusukupolvea.

    Tuota subventiota voisivat olla osaltaan tukemassa myös valistuneet puutavaraa jalostavat yritykset – vaikkapa näin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

    1. Kiitos Reijolle hyvästä kommentista.

      Suomessa jalostetun taimimateriaalin käyttö on marginaalinen lisäkustannus metsänomistajalle, koska meillä valtio tukee siemenviljelysten perustamista. Kaikkialla ei ole näin.

      Jalostetun materiaalin käytön yhteydessä puhutaan yleensä aina lisäkasvusta, + 20 % jne. Samalla kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että tuo lisäkasvu tarkoittaa myös kiertoajan lyhenemistä vastaavasti. Esimerkiksi 1,5 sukupolven materiaalilla yli 10 vuotta. Käytännössä olemme silloin jo 50 vuoden ja sen alle menevissä kiertoajoissa. Kannattaa myös muistaa, että nopeutuneen metsänkasvun myötä jalostushyöty alkaa realisoitua metsänomistajalle jo aikaistuneina harvennushakkuina yllättävän pian.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös