Blogiartikkelit Seija Tuulentie Metsä

Suomalaisten syvästä luontosuhteesta puhutaan paljon, mutta nykyisessä elämänmenossa se saattaa olla suurimman osan vuotta myytti niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Useimmat elävät elämäänsä sisätiloissa tai liikkuvat vain asemakaava-alueilla. Myyttiä pidetään kuitenkin sitkeästi yllä ja etenkin kesäisin se monella tavalla tulee todeksi. Kesämökkejä on puoli miljoonaa ja niillä kesää viettävät kansalaiset marjastavat ja kalastavat, veneilevät ja kulkevat metsissä. Jokamiehenoikeuksia hyödynnetään itsestäänselvyytenä.

Suhde luontoon vaihtelee

Nyt kun maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä hankkeita syntyy vauhdilla, ei ole ihme, että luonto nähdään niin tärkeänä, että maahanmuuttajat halutaan viedä myös luontoon ja tutustuttaa suomalaisiin luonnonkäyttötapoihin. Oletuksena on, että tulijoille suomalainen luonto on vieras ja ehkä pelottava ja luonnon käyttötavat outoja.

Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa: Suomen metsissä ahkerimpia marjanpoimijoita ovat thaimaalaiset ja muut Suomea köyhemmistä maista tulevat. Myös Suomeen jo aiemmin kotoutuneet maahanmuuttajat hyödyntävät marjasatoa. Turvapaikanhakijoita ja muita tulijoita näkee myös onki olalla niin maaseudulla kuin Helsingissä.

Samaan tapaan kuin suomalaisten myös maahanmuuttajien luontosuhteessa on eroja ja kiinnostus luontoon vaihtelee. Rovaniemellä on järjestetty eri yhdistysten yhteistyöllä maahanmuuttajille pilkkiretkiä ja muuta luontoon liittyvää tekemistä. Näillä retkillä tuli selväksi, että esimerkiksi Burmasta lähtöisin oleville luonto on läheinen ja luonnossa toiminen osataan, kun taas joitakin muita luonnossa olo ei sen kummemmin kiinnostanut.

Lapissa Lapin ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus suunnittelevat Polut-nimistä hanketta, jossa selvitetään maahanmuuttajien erilaisia luontosuhteita. Luontosuhde on tärkeä osa suomalaista kulttuuria etenkin suurimpien kaupunkien ulkopuolella, vaikka luonnossa liikkuminen ei aivan arkea kaikilla suomalaisilla olisi.

Luonto kiinnittää maaseutuun

Tämänhetkinen poliittinen tavoite Suomessa näyttää olevan, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat kotoutuisivat eri puolille maata. Niinpä luontoon liittyvät toiminnot ovat aiempaa tärkeämpiä ja voisivat edistää kotoutumista ja estää pääkaupunkiseudulle keskittymistä merkittävästi.

Jokamiehenoikeudella toteutettava marjojen ja sienten poimiminen on myös mutkaton, byrokratiasta vapaa tulonlähde. Näiden luonnontuotteiden talteen ottamisessa suomalaiset tarvitsevat selvästikin muiden apua, kunhan toimintatavoista sovitaan. Luonnontuotteiden käyttö synnyttää konflikteja, joten myös suomalaisia pitää totuttaa ajatukseen. Opittavaa on varmasti puolin ja toisin, siis myös suomalaisilla luonnonkäyttäjillä maahanmuuttajilta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *