Blogiartikkelit Marja Uusitalo Talous, Ympäristö

Voisi kuvitella, että koko Lappi on arktista aluetta. Opimme jo koulussa, että sitä on ainakin napapiirin pohjoispuolinen osa Lappia, jossa keskiyön auringon ja kaamoksen näkymätön raja kulkee pitkin leveysastetta 66°33’N.

Mutta luonnonmaantieteellisesti määriteltynä napapiirin pohjoispuolella ollaan vasta niin sanotulla subarktisella alueella. Arktinen alue voidaan siis nähdä eri laajuisena määritelmästä riippuen.

Samankaltaiseen määrittelyongelmaan törmää, kun pohtii sanaa erämaa.

Suomessa erämaa-alueella tarkoitetaan valtion omistamaa asumatonta ja tietöntä maa-aluetta, joka on lain nojalla varattu perinteisten luontais­elinkeinojen harjoittamiseen.

Kansainvälisissä määritelmissä erämaa-alueet ovat laajoja, koskemattomia ja suojelua vaativia.

Useat meistä käyttävät sanoja arktinen ja erämaa adjektiivin tavoin.

Silloin sanat kuvaavat monenlaisia ympäristöjä, joiden sijainnilla tai laajuudella ei ole niin väliä, koska ne peilaavat mielikuviamme tai ovat metafora villistä luonnosta. Eli ne edustavat vastakohtaa elämällemme kaupungissa tai maa­seudulla tai ilmentävät tunnesuhdettamme ympäristöön.

Esimerkiksi luontomatkailijalla arktinen ja erämainen maisema voi herättää henkiin hänen luonnonkaipuunsa.

Eipä siis ihme, että niillä sanoitetaan markkinointiviestejä, ei pelkästään Lapista, mutta myös Suomesta matkailukohteena.

Sanojen avulla myös brändätään, esimerkiksi arktista luonnon­tuotealaa luonnonmarjojen ja -sienten puhtaudella, terveysvaikutuksilla ja laajoilla luomukeruualueilla.

Ja sitten, toiselle eksoottinen erämaa on toiselle koti, niin kuin se on saamelaisille.

Sanojen sisältö ja käyttö muuttuvat.

Sanojen sisältö ja käyttö muuttuvat ajan ja ihmisen toiminnan mukana.

Voiko arktisuus symboloida meille suomalaisille joskus lumi-Suomen rajaa, kun ilmasto muuttuu?

Merkitseekö Lapin erämaisuus eli asumattomuus aasialaisille matkan­järjestäjille turvallisuutta samalla, kun terrori-iskujen uhka kasvaa eurooppalaisissa suurkaupungeissa?

Esimerkit osoittavat, miten merkitysrikkaita mutta samalla kompleksisia sanat ovat.

Ja nämä sanat, niin kuin arktinen luontokin, ovat herkkiä ihmistoiminnan muutoksille.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 5.3.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös