Blogiartikkelit Olli Niskanen Maatalous, Ruoka, Talous

Maatalousekonomian kanssa työskennellessä joutuu jatkuvasti pohtimaan, mitkä ovat maailman pohjoisimman maatalouden ylläpidon hyödyt. Ilmastonmuutosta odotellessa, lyhyt kasvukausi ja talviolosuhteiden vuoksi topatut tuotantorakennukset aiheuttavat selvästi kilpailijamaita korkeammat tuotantokustannukset. Näiden vuoksi tuotannon kannattavuus ei millään tunnu saavuttavan kilpailijamaita, vaikka tuottavuuden eteen kuinka ponnistellaan.

Tuotantotapaamme puoltavista argumenteista yksi vaikuttaa kuitenkin viimeaikaisen uutisoinnin perusteella entistä tärkeämmältä. Kysymys on vastuullisesta antibioottien käytöstä kotieläintuotannossa.

Euroopan lääkevirasto EMA:n raportin mukaan Suomessa antibiootteja käytetään vain 22,3 milligrammaa populaatiokorjattua lihakiloa kohden, kun vertailukelpoinen Euroopan keskiarvoluku on 151,6 mg/kg. Norja ja Ruotsi ovat meitä hieman edellä, Norjassa luku on vain 3,1 ja Ruotsissa 11,5 mg/kg. Mutta tässä asiassa voi olla iloinen, että juuri naapurimaamme ovat myös vastuullisia.

Suomessa antibiootteja käytetään kotieläintuotannossa seitsemäsosa Euroopan keskiarvosta.

Antibioottien vähäisten määrien lisäksi on vastuullista käyttää nimenomaan kapeakirjoisia täsmälääkkeitä, jotka tehoavat vain tiettyihin bakteereihin. Tämäkin käytäntö on pohjoisessa itsestään selvää.

Erityisesti moniin bakteerikantoihin tehoavien laajakirjoisten antibioottien runsas käyttö johtaa kantojen kehittymiseen sellaisiksi, joihin normaalit antibiootit eivät enää pure. Antibioottiresistenssi on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhista.

Resistenssiä kehittyy toki myös ihmisten antibioottien käytössä, mutta sairaalabakteerejakin vaarallisempia saattavat olla kotieläintuotannon kautta syntyvät kannat. Ne voivat levitä laajalle tuotteiden mukana, jopa mantereelta toiselle.

Nykyiset käytäntömme ovat maailman mittakaavassa loistavalla tasolla, mutta tarvitsisivat leiman sen osoitukseksi.

Euroopassa vuosittain jopa 25 000 kuolemantapausta on yhteydessä antibioottiresistensseihin bakteereihin, muiden maanosien lukuja ei uskalla edes miettiä. Inhimillisten kärsimysten lisäksi taloudelliset kustannukset ovat huikeat ja kasvavat vuosi vuodelta.

Suomalainen kotieläintuotanto, esimerkiksi sianlihan tuotanto, kipuilee kannattavuuden kanssa. Kannattavuutta parantaisi viennin kasvattaminen ja riittävä hinta siitä. Markkinoita etsitään maailmalta ja Kiina onkin pitkien ponnistelujen jälkeen avaamassa oviaan suomalaisille tuotteille.

Antibioottien kanssa vastuullisesti toimineiden pohjoisten maiden tulisi lyödä hynttyyt yhteen ja sertifioida vastuullinen tuotantotapa. Täyskieltoa ei tarvita, eläinkin ansaitsee tulla hoidetuksi, kun tarve on todellinen. Nykyiset käytäntömme ovat tässä asiassa maailman mittakaavassa loistavalla tasolla, mutta tarvitsisivat leiman sen osoitukseksi. Se on todellista vastinetta korkeille kustannuksille ja ansaitsee nykyistä enemmän huomiota.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *