Blogiartikkelit Maatalous, Metsä, Ruoka

Perinteinen kehitysmaa-ajattelu on muuttumassa. Voisimme jo piankin puhua normaaleista kansainvälisistä suhteista myös Afrikan maiden kanssa. Tietysti manner on valtava, niin myös sen ongelmat, mutta Afrikan mailla tuntuisi olevan nyt halua ratkaista myös nämä ongelmat.

Afrikalle on ennustettu samaa asemaa kehittyvänä maanosana, mikä Aasialla on nyt. Kymmenen maailman nopeimmin kehittyvää kansantaloutta löytyy Afrikasta. Digitalisaatiossa jotkut sen maat ovat jo edelläkävijöitä maailmassa. Bill ja Melinda Gates -säätiö arvioi alkuvuodesta ilmestyneessä raportissaan, että Afrikka tulee lähivuosikymmeninä ruokkimaan itsensä.

Luonnonvarakeskus on onnistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana lisäämään hanketoimintaansa kehitysmaissa huomattavasti. Suuntaus sopii hyvin Luken rooliin, sillä näissä maissa on usein kyse luonnonvarojen käytöstä ruoantuotantoon ja elinkeinotoimintaan ympäristöä suojellen. Kehitysmaissa toimivat monet muutkin tutkimuslaitokset, ja hankkeittemme kautta voimme verkottua globaalisti.

Kehitysavun leikkaukset pakottavat miettimään tarkemmin, mitä ollaan tekemässä. Ruoantuotannon ja puhtaan veden säilyminen painoaloina antaa meille mahdollisuuksia, ja kai muitakin hyviä aiheita rahoitetaan edelleen. Yritystoiminnan luominen ja tukeminen, sekä suomalaisen että paikallisen, on yksi painoala jatkossa. Tämä ei poikkea mitenkään Luken yleisestä suuntauksesta auttaa luomaan tutkimuksen tuloksista yritystoimintaa.

Suomessa monet perusasiat on laitettu viimeisen sadan vuoden aikana kuntoon, ja tuotamme ruokaa yli oman tarpeemme valitettavasti jo ympäristöä kuormittaen. Kehitysmaissa tätä työtä vielä riittää. Esimerkiksi peltojen happamuus on trooppisissa maissa yleinen ongelma ja rajoittaa laajoilla alueilla kasvien kasvua. Toisaalta Afrikassa on kalkkikivivaroja, osin vielä tuntemattomiakin, joiden varaan voidaan rakentaa yritystoimintaa peltojen kalkitsemiseksi. Näin tehtiin meilläkin viimeisten sadan vuoden aikana. Myös mineraaleja on lannoitteiden raaka-aineiksi. Vihreän vallankumouksen kehittäjä, Nobel-palkittu Norman Borlaug totesi jo vuonna 1994 Meksikossa pidetyn maaperätutkijoiden maailmankongressin avajaisesitelmässään, että Afrikassa voidaan lannoitusta lisätä vielä huomattavasti ennen kuin aiheutetaan samanlaisia ympäristöongelmia kuin länsimaissa. Tämä pitää edelleen paikkansa. Voimme neuvoa kehitysmaita myös välttämään itse tekemiämme virheitä.

Jotkut kysyvät, onko tutkimuslaitoksen syytä työskennellä kehitysmaissa, kun on omiakin ongelmia. Maailma on muuttumassa niin, että voimme olla tukemassa Suomen elinkeinotoiminnan kehittämistä maailman voimakkaimmin kehittyvillä markkinoilla, joilla ruoan tuotanto väestön ruokkimiseksi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja biotalous ovat keskeisiä kasvualoja. Tähän toimintaan on maailmalta löydettävissä rahoitusta, joka korvaa hyvin kehitysavun leikkaukset. Meidän on huomattava tämä muutos ja otettavat uusi asenne kehitysmaihin. Samalla voimme auttaa kaikkein köyhimpiä, näiden alueiden maatalousväestöä, parempaan elämään.

Kommentoi

  1. Hei!
    Arvokasta työtä Afrikan elintarviketuotannon hyväksi.

    Pikku kommentti blogistasi:
    Suomessa tuotamme viljaa yli oman tarpeemme, mutta kotieläintuotteissa olemme nettotuojia.

    Terveisin Esko Juvonen

  2. Martin blogi avaa uusia näkökulmia Luken toimintaan globaalitasolla ja on linjassa Suomen uuden hallituksen linjaaman kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Lukella on paljon tieteellistä ja käytännön osaamista, jota voidaan hyödyntää eri sektoreilla kehitystutkimuksessa ja innovaatioiden sekä bisnes-mahdollisuuksien kehittämisessä kehittyvissä ja nousevissa teollisuusmaissa. Näihin mahdollisuuksiiin pitää nyt tarttua ja luoda strateginen pohja, joka antaa Lukelle mahdollisuuksia rakentaa kansainvälisesti uskottava profiili toimia kansainvälisissä kehityshankkeissa biotalouden eri alueilla. Meillä on jo nyt käynnissä kehittyvissä maissa lähes 20 hanketta, joita voidaan käyttää referenssinä. Tätä profiilia aiomme linjata ja kehittää edelleen 25. elokuuta kehitystutkimustyöpajassa, johon kaikki asiasta kiinnostuneet lukelaiset ovat tervetulleita.
    Hannu J. Korhonen

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös

Katso myös nämä blogikirjoitukset