Blogiartikkelit Marja Jalli Maatalous

Testien voittaja ei välttämättä olekaan ykkönen, kun se kohtaa arjen ja ajankulun. Älykkäinkään testausmenetelmä ei ole toistaiseksi pystynyt huomioimaan kaikkia toimintaympäristössä esiintyviä yhdysvaikutuksia sekä ennakoimaan näissä tapahtuvia muutoksia.

Strobiluriinit ovat yksi maatalouden merkittävimmistä kasvitautien torjunta-aineryhmistä. Tehoaine eristettiin ensimmäisen kerran puuta lahottavasta Strobilurus tenacellus -sienestä. Ensimmäiset synteettisesti valmistetut storiluriinitehoaineet pääsivät markkinoille vuonna 1996. Viljojen tautitorjunnan mullistaneen valmisteen käyttökohteiden määrä on sittemmin moninkertaistunut.

Vuonna 1998 strobiluriinin käyttö lisäsi Jokioisten kokeissa ohrasatoa 42 % ja kevätvehnäsatoa 36 % käsittelemättömään verrattuna. Myönteisten tulosten ja kokemusten vuoksi uudentyyppisen tehoaineen käyttö yleistyi nopeasti. Kasvinsuojeluyritykset keskittyivät uusien strobiluriinitehoaineiden kehitykseen.

Ensimmäiset strobiluriineja kestävät vehnän härmäpopulaatiot havaittiin vuonna 1998, vain kaksi vuotta kauppaanlaskun jälkeen. Vuoteen 2000 mennessä keskieurooppalaisten strobiluriinia kestävien kevätvehnän härmäpopulaatioiden itiöiden määrä vaihteli 2 ja 99 %:n välillä. Enää ei strobiluriini tehoa keskieurooppalaiseen härmään tai harmaalaikkuun.

Suomessa tilanne on toisin. Jälkijunassa tulemisesta ja alhaisemmasta tautipaineesta on ollut hyötynsä. Strobiluriinin käyttöohjeet ovat muuttuneet. Valmistetta ei saa viljoilla enää käyttää yksin, vaan seoksena muiden tehoaineiden kanssa. Strobiluriinin yhdistäminen ehkä hiukan suppeampitehoiseen mutta vaikutustavaltaan toisentyyppiseen tehoaineeseen ehkäisee resistenssin syntyä ja lisää valmisteen käyttöikää. Storibiluriiniseoksilla saadaan Suomen viljapelloilla edelleenkin estettyä kasvitaudeista mahdollisesti aiheutuva kolmanneksen sadonmenetys.

Kun tähän vielä lisätään viljelijän osaaminen torjuntatarpeen arvioinnista, ennakoivista kasvinsuojelutoimista ja torjunnan käytöstä vain todelliseen tarpeeseen, saadaan kemiallisen torjunnan kokonaishyöty parhaimmin käytäntöön.

Aasinsiltaa tutkimusrahoitukseen.

Tutkimusrahoitushauissa noudatetaan koetoimintaan ja parhainten ratkaisujen seulontaan rinnastettavaa menetelmää. Haun julistus, mahdollinen semifinaali ja lopulta finaali, jossa parhaimmin menestyvät voittavat.

Onko missään testattu tai edes kyseenalaistettu, onko soveltavan tutkimuksen perinteinen ja suoraviivainen rahoituksenhakumalli lopulta tuottoisin myös haun lähtökohtana oleville tavoitteille? Onko riskinä, että priimus voittaa mutta tulosten vaikuttavuus jää heikoksi, koska käytäntöön soveltamisessa uupuu oleellisia tiedonpalasia.

Olisiko tulosten vaikuttavuuden lisäämiseksi jotain tehtävissä? Voisiko vaihtoehtona olla muuta kuin osaamisen ja ideoiden kilpailuttaminen ja toinen toistensa vastaan asettaminen?

Nyt, kun koko kansa miettii, millä Suomi nousuun, voisi monen muutoksen ja kehitystyön jatkoksi ravistaa myös tutkimushankkeiden muodostusta. Pärjäämisen lähtöajatuksena on varmasti uskaltautuminen pois tutusta ja turvallisesta tutkimusverkostosta heti suunnitelmien alkuvaiheessa. Yritysten läsnäolo tiedetään tärkeäksi mutta voisimmeko kannustaa näistäkin useampia, myös toistensa kilpailijoita, saman tavoitteen ääreen. Myös rahoittajien ja tutkijoiden aktiivinen vuorovaikutus jo tutkimusideoita suunniteltaessa sekä hanketta koostaessa tehostaisi prosessia ja auttaisi suuntaamaan oleelliseen.

Sanotaan, että kilpailu on hyväksi. Olen kuitenkin niin heikkokilpailuhenkinen, että vilpittömästi uskon, että perinteisen kilpailuttamisen sijaan voidaan parasta seuloa myös uusilla keinoilla. Aurinkoa ja yhteisyyttä kesään!

Kommentoi

  1. Jos tätä urheilulinjaa tässä jatkaisi. Tässä rahoituksessahan on kyse rinnastuksesta huippu-urheiluun, kansakuntamme ikoneihin, jotka markkinoivat lajiaan ja edustavat Suomea jne. Taustalla ja pohjalla on kuitenkin aina vapaaehtoistyö ja vanhempien yms. palkaton puurtaminen seurojen tukihenkilöinä. Tietenkin on näitä talenttiseuroja, jotka toimivat palkatuilla tekijöillä. Mutta jonkun täytyy viulut maksaa.

    Täytyisikö tässä tutkimuksessakin nyt vähän palata tähän perinteiseen urheiluseura-ajatteluun? Muutama primusmotor, jotka tuntevat tunteenpaloa ja on hengeltään sellaisia, että ensin on nää seuran edut ja sitten omat edut. Pyyteettömästi puurtavat niin voiton kun tappionkin hetkellä, sateessa ja helteessä, ei lehtien ja median palstoilla vaan siellä kentän laidalla.

    Muutama tämmöinen ja sitten riittävästi auttavia käsiä, jotka tekee tätä samaa. Siitä se lähtee. Eikä sitten kysytä, että mitä minä hyödyn tästä?

    Ongelmana on tiedon saaminen ja jalkauttaminen. Tietenkin voimme haaveilla näistä yksityisistä tutkimuslaitoksista, joita on jos maksajia löytyy riittävästi. Malliin huippuseurat. Mutta käytännön realiteetit täällä sanelee sen, että meidän on katsottava mallia siitä, mitä ns. kehittyvissä maissa tehdään sekä mitä ja miten tämä tehdään tietyillä pienillä sektoreilla esim. USA:ssa.

    Siellä toimitaan kuten näissä pienissä urheiluseuroissa. On muutama toimija ja auttavia käsiä. Tuotetaan lähiruokaa ja lähitietoa.

    Eli nyt vaan pystyyn muutamat Pientareen Peliveljet seurat. Niihin henkilöitä, jotka tuntevat halua ja paloa asian kehittämiseen. Aika monelta löytyy tuo suorituspaikka omasta takaa.

    Juuri tänään erään asiakkaan kanssa keskustelin ja hän oli erittäin huolestunut tilanteesta (siis viljelyn taloudellisesta). Piirsi hiekkaan vaakasuoran viivan. Tässä on tulot, näin ne ovat olleet jo jonkin aikaa. Sitten piirsi nousevan viivan, joka leikkasi edellisen. Tässä on menot. Tää ei voi jatkua enää näin.

    1. Kiitos Jussi, erinomaista jatkopohdintaa. Kanssasi samaa mieltä toimintatavasta, jolla ponnistaa. Kaikki tasot tarvitaan, ei kun siltä pohjalta rakentamaan!

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *