Blogiartikkelit Ari-Matti Seppänen Maatalous, Ruoka, Ympäristö

Kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä pyritään edistämään Suomessa. Orgaanisia jätteitä ja sivutuotteita prosessoidaan biokaasulaitoksissa, mutta muodostuvan mädätysjäännöksen tehokas hyödyntäminen kierrätyslannoitteena ontuu. Kyselymme maanviljelijöille ja biokaasulaitostoimijoille paljastavat ristiriitaisuuksia, jotka selittävät pullonkauloja kierrätyslannoitemarkkinoilla.

Viljelijät kaipasivat kierrätyslannoitteilta väkilannoitteille ominaista olomuotoa ja käsiteltävyyttä eli lannoiteraetta suursäkissä ja korkeissa ravinnepitoisuuksissa.

Laimea jäännös sellaisenaan ei kiinnosta viljelijöitä ja puhdistamolietettä sisältäviin tuotteisiin suhtaudutaan varauksella. Investointihalukkuutta nykyisten kierrätyslannoitteiden käytön tilakohtaisiin levityksen ja varastoinnin ratkaisuihin ei enemmälti ole.

Uudet väkevöidyt kierrätyslannoitteet olisivat usein nestemäisiä. Niiden käyttöönottoon suhtauduttiin nihkeästi. Myös niiden varastointi ja levitys pitäisi mieluiten olla laitostoimijan järjestämää. Joka tapauksessa kierrätyslannoitteiden tulee olla edullisia, jopa ilmaisia.

Laitostoimijat puolestaan näkivät nykyisen mädätysjäännöksen jo sellaisenaan kilpailukykyisenä lannoitetuotteena. Sen jalostaminen viljelijöiden tarpeita huomioiden ei ollut korkealla prioriteettilistalla. Puhdistamoliete on useiden laitosten taloudelle porttimaksun vuoksi tärkeä.

Laitostoimijat toivoivat viljelijöiden huolehtivan kierrätyslannoitteiden varastoinnista ja levityksestä. Hintaa tuotteille pitäisi saada jo ilman jatkojalostusta.

Tuotteet ja tarpeet eivät kohtaa, ja tahtotila uusiin toimiin puuttuu molemmissa päissä.

Kierrätyslannoitemarkkinoilla näyttää siis olevan tilanne, jossa valmistajat kamppailevat kannattavuusongelmien kanssa eikä asiakkailta löydy maksuhalukkuutta. Tuotteet ja tarpeet eivät kohtaa, ja tahtotila uusiin toimiin puuttuu molemmissa päissä.

Maatalousosaamisesta, koulutuksesta ja viestinnästä keinot muutokseen?

Kierrätyslannoiteala on selvästi vielä kehittymässä. Kaikilta osapuolilta odotetaan todellista kehittämishalua, aloitekykyä poiketa totutusta toimintamallista.

Laitostoimijoiden tulisi ymmärtää asiakkaitaan ja kehittää lopputuotteitaan sekä palveluitaan käytön edellyttämään suuntaan. Viljelijöiden tietoisuutta erilaisista kierrätyslannoitteista, lannoitustekniikoista ja niiden soveltuvuudesta korvaamaan väkilannoitusta tulisi lisätä sekä koulutusten että tilaneuvonnan yhteydessä.

Tutkimusta ja teknologioiden kehittämistä tarvitaan edelleen koko toimintaketjun – syötemassojen keruusta ja prosessoinnista niiden varastointiin ja levitykseen – optimoimiseksi. Myös kuluttajille on viestittävä kierrätysravinteiden käytön eduista, jotta he voivat halutessaan valita kestävämmin tuotettua ruokaa.

Ravinteiden kierrätys on mahdollisuus lisätä ruuantuotannon kestävyyttä.

Ravinteiden kierrätys on mahdollisuus lisätä ruuantuotannon kestävyyttä. Jotta se saavutettaisiin, tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta, uuteen tarttumista sekä aitoa yhteistyötä.

Blogin ovat yhteistyössä kirjoittaneet Ari-Matti Seppänen ja Sari Luostarinen.

 

Kysely viljelijöille toteutettiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Luonnonvarakeskus vastasi kyselystä laitostoimijoille. Lue tarkemmin täältä:

Seppänen, A. Laakso, J. & Luostarinen, S. 2018. Sivuvirrasta väkilannoitteen korvaajaksi: Mädätysjäännöksen jalostusteknologioiden nykytila, tarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Suomessa. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Tampio, E. Vainio, M., Virkkunen, E. Rahtola, M. & Heinonen, S. 2018. Opas kierrätyslannoitevalmisteiden tuottajille. Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Myllyviita, T. & Rintamäki, H. 2018. Ruuantuottajien näkemyksiä ja kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä ja kehitystarpeista. Käsikirjoitus. Suomen Ympäristökeskus. Helsinki.  

Kommentoi

  1. Ja jos otetaan metsälannoitekeskustelu mukaan, niin puutuhkan, suometsien terveys PK:n ja kangasmetsien typpilannoitteiden kasvuvaikutusten osalta Metlan ja LUKEn kenttäkokeista on selkeät tieteelliset näytöt olemassa.

    Joten en lannoittaisi metsääni millään kiertotalouslannoitteella X, jonka 40-50 vuoden kasvu- ja ympäristövaikutuksista ei ole tutkittua tietoa olemassa. Näin totean yliopiston dosenttina ja metsänomistajana.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *