Blogiartikkelit Pasi Rikkonen Olli Niskanen Susanna Lahnamäki-Kivelä Ilmasto, Maaseutu, Maatalous, Talous

Tilusjärjestely kiinnostaa viljelijöitä ja maanomistajia, ja se on usein myös ilmastoviisasta. Viljelijähaastattelujen mukaan tärkeintä on vaihdettavien peltolohkojen sijainti ja laatu. Laajimmin tilusrakennetta parannetaan tilusjärjestelyhankkeiden avulla, mutta haastatteluiden mukaan tilusrakenteen kehittäminen tulisi saada säännölliseksi toiminnaksi ja muitakin edistämiskeinoja, kuten pienempiä tilusvaihtoja voisi tehdä tilojen välillä jatkuvasti.

Suomessa maatalouden kiinteistörakenne on naapurimaihin verrattuna varsin epäedullinen. Ruotsissa maatalousmaan peruslohkojen keskikoko on 10 hehtaaria ja Virossa 6 hehtaaria, mutta Suomessa vain 2,6 hehtaaria. Tilusten uudelleenjärjestelyllä voidaan vaikuttaa tähän perinteisesti pysyvänä pidettyyn kilpailukykyhaittaan ja kaventaa Suomen maatalouden tuottavuuskuilua suhteessa kilpailijamaihin.

Tilusten sijaintia, muotoa ja kokoa järkevöittämällä voidaan muodostaa aiempaa helpommin viljeltäviä ja suurempia peruslohkoja. Tämä mahdollistaa rakennekehityksen edetessä kasvavien koneiden sujuvan käytön ja uutta tuotantoteknologiaa otetaan käyttöön. Ilmasto- ja energianäkökulmasta tilusjärjestelyillä voidaan parhaimmillaan vähentää tilojen tarvetta raivata uutta peltoa. Samalla liikennöinti järkevöityy ja kaukana sijaitseville peltotilkuille tai peltoheitoille voi löytyä vaihtoehtoista käyttöä.

Maanomistajat ovat avainasemassa muutosten edistämisessä. PELTORI-hankkeen viljelijähaastattelut paljastavat, minkälaisia tavoitteita maanomistukseen liittyy ja minkälaisia esteitä ja mahdollisuuksia tilusrakenteen parantamisessa on.

Maanomistajien tavoitteet ratkaisevat

Kiinteistörakenteen kehittäminen on riippuvaista paikallisten maanomistajien ja aktiiviviljelijöiden tavoitteista. Aktiiviviljelijöiden tavoitteissa kaksi asiaa korostuvat: vaihdettavien peltolohkojen sijainti ja laatu. Selkeä tavoitetila on peltojen (ja metsien) saaminen lähelle talouskeskusta. Toisaalta poikkeuksena suuri peltolohko voi sijaita kauempanakin. Monilla on tavoitteena saada kasvatettua peltolohkojen kokoa sekä saada hallintaan peltoa, jossa kasvukuntoa edistävät parannukset ovat tehtyinä.

Useilla viljelijöillä on valmiutta vaihtaa suurikin osa pelloista, jos uudet ovat lähempänä tilakeskusta ja kokonaisuus saadaan mahdollisimman toimivaksi. Myös metsän vaihto sekä pellosta metsään, että metsästä peltoon koetaan mahdolliseksi.

Viljelijät kokevat omaakin vastuuta tilusrakenteen kehittämisestä reiluin periaattein, jolloin keskitytään laajentumaan tilakeskuksen lähellä. Näin ei heikennetä kauempana toimivien kanssaviljelijöiden mahdollisuuksia.

Tämä vaatii kuitenkin yhteistyötä ja viljelijöiden välisiä keskusteluja ja se ei aina ole käytännössä mahdollista. Yksi varaus tulee kuitenkin viljelijöiden keskuudessa esille: moni nostaa esille, että nykytilanteessa ei kannata sijoittaa turvepeltojen hankintaan.

Miksi tilusjärjestely nähdään hankalana?

Laajimmin tilusrakennetta parannetaan yksittäisten tilusjärjestelyhankkeiden avulla. Monen viljelijän mielestä se ei kuitenkaan riitä, vaan jatkuvia viljelijälähtöisiä vaihtomahdollisuuksia tarvittaisiin.

Selkeiksi esteiksi tilusrakenteen kehittämiselle nähdään pellon korkea hintataso sekä maatalouden huono kannattavuus. Viljelijähaastatteluissa tuotiin esille se, että tukijärjestelmän mahdollistama viljely ilman sadontuotto- tai markkinakasvivaatimusta ohjaa peltoja pois ruokaketjun ulkopuolelle. Pinta-alaperusteisten tukien nähdään pääomittuvan pellon hintaan, jolloin maanomistaja ei välttämättä myy peltoaan, vaan pitää sitä vuokralla. Tämä vaikuttaa myös siihen, että etenkin lyhyissä (1-5 vuoden) vuokrasopimuksessa ei välttämättä ole kannustimia tehdä perusparannuksia.

Vahva este on myös sukupolvien jatkumo, eräänlainen sukurasite ja kiintymys omiin maihin, varsinkin vanhemmalla polvella. Samoin erityisesti sellaiset viljelijät, jotka ovat jo tavalla tai toisella sopeuttaneet tuotantotoimintansa vallitsevan tilusrakenteen mukaisesti, eivät halua menettää tilusjärjestelyssä tuttuja maitaan.

Haastatteluissa ilmeni, että tilusrakenteen kehittäminen tulisi saada säännölliseksi toiminnaksi, jotta esim. pienempiä vaihtoja voisi tehdä tilojen välillä jatkuvasti. Pienempien tilusvaihtojen kuluja ja toimitusmaksuja pidetään kuitenkin korkeina. Tietyin kriteerein tilusrakennetta edistävien peltokauppojen kulujen huojennus pienemmissä tilusvaihtotilanteissa voisi olla toimiva rakennepoliittinen keino edistää kestävää tuottavuuden kasvua.

Tilusjärjestelyt voivat aktivoida myös peltokauppoihin

Tilusjärjestelyjen on havaittu edesauttavan sellaisia maanomistajia myymään, jotka muuten normaalitilanteessa eivät myisi maitaan. Tilusjärjestelyssä edistävänä tekijänä olikin, että pellonmyyntiin saatavalla veroedulla tapahtui maanomistajissa aktivoitumista myydä peltoja valtiolle.

Moni toi esille, että peltoa on huonosti myynnissä ja vuokralle saatavissa. Pellon nousevaan hintaan odotetaan myös muutosta: hintaodotukset nähtiin liian korkeina etenkin tilanteissa, jossa myyjä ei asu paikkakunnalla.

Myynnin nähdään tapahtuvan pääasiassa tuttujen välillä. Naapureilta vinkkaaminen on pääasiallinen tietoväylä, eikä pelto usein edes tule yleiseen myyntiin. Paikallistuntemuksen merkitystä korostettiin, myyntiaikeet tulevat esille keskustelupiireissä. Pellon myyminen on kuitenkin omistajille, erityisesti perikunnille usein vaikeaa, siinä on tunteet pelissä. Tämä on huomattu myös tilusjärjestelyissä.

Aktiiviviljelijöille ja maanomistajille tarvittaisiin uusi kohtaamispaikka verkossa

Tilusrakenteen kehittämisessä on viime vuosien aikana kuitenkin edistytty. Tuoreen Helsingin yliopiston opinnäytetyön perusteella peltolohkojen keskipinta-ala on kasvanut: vuonna 2011 keskipinta-ala oli koko maassa 2,37 hehtaaria ja vuonna 2019 2,55 hehtaaria. Myös tilakeskusetäisyys on lyhentynyt: vuonna 2011 keskietäisyys linnuntietä pitkin oli 3,28 km, kun vuonna 2019 se oli 2,87 km.

Tätä kehitystä on mahdollista edelleen kiihdyttää. Osa viljelijöistä toivoisi puolueetonta välityspaikkaa, esimerkiksi nettisivustoa, jossa voisi myydä ikään kuin anonyymisti peltonsa. Perustietoakin tällaisen palvelun kehittämiselle olisi tarjolla: meneillään olevissa vapaaehtoisissa tilusjärjestelyissä on rekisteröity, kuka on halukas ostamaan ja kuka myymään. Erilaiset maanomistukseen ja -hallintaan liittyvät nettisovellukset ovat jo käytössä, muun muassa Vipu, metsään.fi, metsätilat.fi, viljatori.fi, peltolohkot.fi (urakointipalveluissa) ja kuutio.fi. Olisiko nyt aika ja valmius uudenlaiselle peltolohkojen ja metsäkuvioiden välitysalustalle?

Kirjoitus perustuu meneillään oleviin Makera-rahoitteisiin PELTORI- ja POMARAKE-projekteihin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *