Blogiartikkelit Krista Peltoniemi Maatalous, Metsä, Monimuotoisuus, Ympäristö

Joulukuun 5. vietämme kansainvälistä Maailman maaperäpäivää. Tämän vuoden teema ’Keep soil alive, protect soil biodiversity’ ilahduttaa kovasti allekirjoittanutta, joka on tutkinut maaperän mikrobien monimuotoisuutta ja toimintaa koko uransa. Äskettäin julkaistu suomalainen tutkimus antoi viitteitä siitä, että lisääntynyt ihmisten maaperäaltistus eli päiväkoti-ikäisten lasten maamateriaalilla leikkiminen voisi ehkäistä allergioita muuttamalla lasten iho- ja suolistomikrobistoa monimuotoisemmaksi. Tutkimustulos on huikea ja nostaa samalla esille sen, miten vähän edelleen tunnemme maaperän monimuotoisuutta, sekä sen vaikutuksia meihin ja ympäristöömme.

Monimuotoinen eliöstö pitää yllä maan ainekiertoja ja rakennetta sekä muodostaa välttämättömiä eliöiden välisiä verkostoja, joissa kaikilla on oma evoluution määräämä tehtävänsä ja paikkansa. Ihminen on jo vuosisatoja muuttanut tätä verkostoa muun muassa kuivattamalla soita pelloiksi ja metsiksi, ja muokaten ja lannoittaen maata saaden siitä irti parhaan mahdollisen puutuoton tai sadon. Esimerkiksi synteettinen lannoitus tekee maan mikrobeista kasveille tarpeettomia, koska kasvit eivät enää tarvitse niitä pilkkomaan ravinteita elollisesta aineesta. Jos maaperä köyhtyy, se kadottaa elollista ainesta ja ravinteita. Tiedämme jo, että maatalousmaat ovat menettäneet merkittävän osan sitomastaan hiilestä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Meillä ei ole varaa kadottaa monimuotoisuutta, koska emme vielä ymmärrä täysin sen merkitystä kokonaisille ekosysteemeille.

Maaperä voi ylläpitää sellaista biologista monimuotoisuutta, joka suojelee maata ja jonka olemassaolon ja tärkeyden huomaa vasta, kun se katoaa. Meillä ei ole varaa kadottaa monimuotoisuutta, koska emme vielä ymmärrä täysin sen merkitystä kokonaisille ekosysteemeille. Maaperän monimuotoisuudella voi olla myös tärkeä rooli ilmaston lämmetessä. Monet eliöt ovat joko suoraan tai epäsuoraan vastuussa siitä, kuinka paljon maa sitoo hiiltä ja paljonko sitä vapautuu maasta kasvihuonekaasuina ilmaan.

Lukelaisena voin maaperän päivänä katsoa ylpeänä peiliin, sillä me yritämme aktiivisesti ratkoa tuotannon ja ympäristön kannalta tärkeitä maaperän mysteerejä. Tällä hetkellä Lukessa on meneillään lukuisia hankkeita, joissa me tutkijat yritämme valottaa maaperän monimuotoisuutta ja sen vaikutuksia maaperän toimintaan, kuten hiilen sidontaan. Esimerkkinä toimikoon valtakunnallinen BioValse-hanke. Se perustuu vuosikymmeniä jatkuneessa tutkimuksessa Suomen pelloilta kerättyihin näytteisiin, joista määritetään nyt ensimmäisen kerran myös mikrobien ja pieneliöitten monimuotoisuutta. Pelloilla on oma historiansa ja monimuotoisuudesta saatava tieto pyritään yhdistämään maaperästä kerättyyn kemialliseen ja fysikaaliseen tietoon. Tutkimuksen perimmäinen tavoite on saada kokonaiskuva tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat maankäyttöhistorialtaan erilaisten peltojen maaperän biologiseen monimuotoiseen ja sen kykyyn pitää yllä tervettä maan rakennetta ja toimintaa. Ehkä tieto lopulta auttaa meitä hoitamaan maitamme entistä paremmin ja hyödyntämään maata siten, että niiden eliöstö on monimuotoinen ja hyvinvoiva.

PS. Kannattaa myös tutustua maailmanlaajuiseen FAO:n koostamaan katsaukseen maaperän monimuotoisuudesta “State of Knowledge on Soil Biodiversity: Status, Challenges, and Potentialities”, joka julkistetaan maaperän päivän aattona 4. joulukuuta. Julkistamistilaisuuteen voi rekisteröityä täällä.

Yläpalkin kuva: Tussitaikurit

 

Kommentoi

  1. Kiitos Veikko kommentista ja mainiosta kirjavinkistä, jonka soisi päätyvän monen pukinkonttiin tänä vuonna. Maanalainen elämä tarvitsee puolestapuhujia, koska se tuppaa turhan usein jäämään unholaan, kun monet maaperän tärkeistä eliöistä ovat ihmissilmälle näkymättömissä.

  2. Erittäin hyvä, että asiassa mennään pintaa syvemmälle. Julkisuudessa keskustellaan jokseenkin pelkästään maan päällisistä kasvinosista ja eläimistä. Äskettäin ilmestynyt Veikko Hudan ym koostama Elämää maan kätköissä kertoo erinomaisella tavalla mitä kaikkia elämänmuotoja jalkojemme alla on käsittämättömän suuri määrä. Kirjalle toivoisi pajon lukijoita niin tutkijoiden kuin luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneiden aktivisten keskuudesta.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *