Blogiartikkelit Sari Iivonen Maaseutu, Maatalous, Puutarha, Ruoka

Maatalouden kannattavuus on Luken tuoreimpien laskelmien mukaan heikolla tasolla. Luomutuotantotavan valinneilla viljelijöillä menee kuitenkin keskimäärin paremmin. Käytännössä kaikissa tuotantosuunnissa luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Parempaa kannattavuutta selittää tuotteiden korkeampi hinta, tuotannosta maksettava korkeampi tuki, tuotannon erilainen kustannusrakenne ja yllättäen suurempi tilakoko. Ajatus siitä, että luomutuotanto olisi harrastelijamaista piipertelyä, on aikansa elänyt.  Kyse on kasvualasta.

Luomutuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti ja tällä hetkellä ympäri maailmaa puhutaan luomuraaka-ainepulasta. Suomessa luomumyynnin osuus koko elintarvikekaupan myynnin arvosta on 2,1 %, kun vastaava osuus on Ruotsissa jo 7,3 %. Kaupan edustajat ennustavat Suomen seuraavan tässäkin asiassa rakkaan länsinaapurimme esimerkkiä.

Luomuruoka on perinteisesti maistunut parhaiten pääkaupunkiseudulla ja paremmin koulutetun väestön ruokapöydissä. Luomukuluttajien joukko on kuitenkin laajentunut Suomessa ja luomukuluttajia on aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmissä ja eri puolilla maata. Jo yli puolet suomalaisista käyttää luomutuotteita säännöllisesti. Sitoutuneimpia luomukuluttajia on 28 % väestöstä eli yli miljoona suomalaista. Heistä valtaosa on lisännyt luomun käyttöä kahden viime vuoden aikana ja aikoo lisätä sitä myös lähitulevaisuudessa. Luomuruoan puhtaus on ykkösasia suomalaisille kuluttajille. Luomussa puhuttelee myös tuotannon ympäristöystävällisyys ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen.  Makua ja terveellisyyttä unohtamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan luomuvalinta voi tehdä ihmisen myös iloiseksi ja toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen ja hänen statuksensa muiden silmissä voi kohentua. Arkisella ruokavalinnalla on siis myös paljon erilaisia sosiaalisesti latautuneita merkityksiä. Selvää on se, että luomu vastaa moniin eri kulutustrendeihin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan luomuvalinta voi tehdä ihmisen myös iloiseksi ja toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen ja hänen statuksensa muiden silmissä voi kohentua.

Suomeen tarvitaan kipeästi lisää luomutuottajia, jotka pystyvät vastaavaan kasvavaan kulutuskysyntään. Mistä kiikastaa? Miksi huonosti kannattavasta tavanomaisesta tuotannosta ei vain siirrytä tuottamaan luomutuotteita, joille näyttäisi olevan kysyntää? Yksi keskeinen luomualan kasvun hidaste Suomessa on osaamisen ja sen myötä uskalluksen puute.

Luomutuotannon on usein ajateltu olevan jotenkin vanhanaikainen tuotantotapa ja täynnä erilaisia rajoitteita, jotka estävät teknologisen kehityksen ja innovaatiot. Tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Luomutuotanto pohjaa luonnon prosessien ymmärtämiseen ja siksi ammattimainen luomutuotanto edellyttää viljelijöiltä korkeaa agroekologista osaamista. Moderniin tehokkaaseen luomutuotantoon tarvitaan digitalisaatiota, robotiikkaa, prosessiosaamista, markkinatuntemusta ja kuluttajaymmärrystä. Systeemiajattelusta puhumattakaan. EU:n yhteisen luomulaatujärjestelmän sääntöjen noudattaminen toki luo raamit tuotantotavalle, mutta samalla antavat oikeuden hyödyntää luomubrändiä. Melkein luomua ei ole olemassakaan.

Harppaus osaamisintensiiviseen luomutuotantoon voi olla monille tuottajille liian suuri haaste, sillä luomutuotantoon on Suomessa satsattu hyvin vähän koulutus- ja tutkimuspanoksia.  Meillä on perinteisesti pelattu vain tavanomaisilla korteilla ottamatta huomioon sitä, että monimuotoisuus tuo muutoskestävyyttä. Onneksi meillä on luomun pioneereja, jotka ovat uskaltaneet jo vuosia sitten poiketa valtavirrasta. Tiedon jalostamisessa osaamiseksi on tutkimuksellakin paljon tehtävää. Luomututkimuksen pitää pystyä tuottamaan meidän ilmasto-oloissa sovellettavaa tietoa tuotantotekniikoiden kehittämiseksi, kehittää luomuelintarvikkeiden jalostustekniikoita ja haistella kuluttajatrendejä.

Luomuraaka-aineita ei tuoteta vain pelloilla. Niitä voi kerätä myös metsistä. Suomessa on maailman suurin luomukeruualue, noin 12 milj. ha ja metsiemme luomulaatuiset marjat, sienet, mahla, pakuri ja kuusenkerkät ovat jo nyt haluttua raaka-ainetta maailman luomuelintarvike- ja kosmetiikkamarkkinoilla. Voisimmehan me tietysti jalostaa niitä pidemmälle itsekin ja hyödyntää entistä paremmin puhtaudesta viestivän luomubrändin markkina-arvoa markkinoidessamme pohjoisia tuotteitamme maailmalle.

Kuluttajat haluavat tehdä arvojensa mukaisia merkityksellisiä valintoja ja siksi heille annetut luomun lisäarvolupaukset on syytä täyttää.  Suurelle osalle luomukuluttajista tuotannon kestävyys on tärkeä arvo. Tutkimuksen on siksi etsittävä vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymykseen kuten esimerkiksi luomutuotannon rooliin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja maailman ruokaturvassa.  Nämä asiat tulevat joka tapauksessa vaikuttamaan meidänkin elämään. Tuntuu hyvältä ajatukselta, että voi itse ruokavalinnoillaan äänestää sellaisen maapallon puolesta, jossa itsekin haluaisi elää.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *