Blogiartikkelit Katja Holmala Riista

Paikallinen aktiivisuus suurpetojen jälkien havainnoinnissa on avainasemassa, kun pyritään saamaan kuvaa valtakunnallisesta kannankehityksestä. Luonnonvarakeskus (Luke) kannustaa osallistumaan sutta koskevaan DNA-näytekeräykseen ja susihavaintojen tallentamiseen Tassu-tietojärjestelmään.

Yle uutisoi 1.2.2021 paikallisten tekemästä jälkilaskennasta Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnan alueella. Omaehtoiset havainnointipäivät tuottavat tärkeitä lisähavaintoja suurpetokantojen seurantaan. Erityisesti Tassu-järjestelmään kirjatut suden lauma- ja parihavainnot ovat arvokas kanta-arvion aineisto. Ilvesten kannanarviointiin lumijälkilaskennat ovat toimiva lisämenetelmä täydentämään havaintoja.

Suden kanta-arvio ei voi kuitenkaan pohjautua yksinään lumijälkilaskennoissa arvioituihin yksilömääriin. On äärimmäisen vaikeaa varmistua siitä, ettei samoja susia lasketa viikonlopun aikana useaan kertaan. Vain saman alueen susien pitkän aikavälin järjestelmällinen havainnointi, ja havaintojen analysointi auttaa päättelemään lauman kokoa tai lähekkäisten laumojen määrää. Havainnoinnissa avainasemassa ovat suurpetoyhdyshenkilöt.

Kanta-arvion aineistoa kerätään monta kuukautta eri puolilla Suomea ja erilaisin menetelmin. Kattava aineisto takaa luotettavan lopputuloksen.

Havaintojen lisäksi kanta-arvioon käytetään suden DNA-seurannan tuloksia, kuolleisuustilastoja, pantasusien paikkatietoja ja suurpetotutkimuksen maastotyön tuottamaa aineistoa. Jokaisessa tutkimusaineistossa on hyvät puolensa ja heikkoutensa. Eri aineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä laadukkaimman mahdollisen kanta-arvion.

Näistä syistä Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus eivät kannusta varsinaisiin paikallisiin omaehtoisiin laskentoihin. Aktiivisuuden toivotaan keskittyvän etupäässä suurpetojen jatkuvaan havainnointiin ja havaintojen tallentamiseen Tassu-järjestelmään sekä DNA-näytekeräykseen osallistumiseen.

Tutustu kanta-arvion tekemiseen lyhyen videon avulla (4,5 min):

Paikallisen laskennan tulosta ei voi verrata edellisen kevään kanta-arvioon

Ylen jutun otsikko vertaa paikallisen laskennan lopputulosta ja suden kanta-arviota keskenään. Tällainen vertailu johtaa virheelliseen mielikuvaan lukujen vastakkainasettelusta, vaikka niissä kyse on täysin eri asioista.

Suden kanta-arvio koskee vuosittain maaliskuun tilannetta. Vuoden 2020 maaliskuussa susien yksilömääräksi arvioitiin 216–246 yksilöä (90 % todennäköisyydellä). Susikannan koko ja levinneisyys on sittemmin muuttunut. Susilaumoihin on syntynyt pentuja, ja edellisvuonna syntyneet nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan synnyinreviireiltään. Osa susista on kuollut, esimerkiksi liikenteessä tai lopetettu viranomaisen päätöksellä.

Tietoa kevättalven 2021 susikannan koosta ja laumojen sekä parien esiintymisestä saamme jälleen kesäkuussa, kun uusin suden kanta-arvio julkaistaan. Kaikki talven aikana tallennetut susien pari- ja laumahavainnot ovat osa kanta-arviota.

Susien DNA-näytteet tuovat uutta tietoa reviireiltä

Parhaillaan eletään parasta aikaa susien havainnoimiseen ja jätösten keräämiseen DNA-näytteiksi. Susiin liittyvien Tassu-havaintojen avulla pystytään kohdentamaan käynnissä olevaa suden DNA-näytekeräystä. Suden DNA:ta saadaan jätöksistä. DNA toimii kuin sormenjälki: se on jokaisella yksilöllä ainutlaatuinen. DNA kertoo luotettavasti, minkä yksilön jätös on kyseessä.

Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa on susireviirejä lähekkäin, joten reviirien rajojen määrittely pelkästään lumijälkien avulla on hyvin haastavaa. Lauma ei aina liiku yhdessä, vaan saattaa jakautua pienempiin ryhmiin. DNA-näytteiden avulla reviirien rajat saadaan kartalle.

Tutustu videon avulla DNA-seurantaan (5 min):

22.1.2021 mennessä DNA-näytteitä on kertynyt yhteensä jo 485 kappaletta. Voit seurata DNA-näytteiden kertymistä riistahavainnot.fi-sivulta.

Vapaaehtoisten paikallisten osallistuminen susiyksilöiden havainnointiin ja näytekeräykseen on tärkeää monipuolisen aineistopohjan saamiseksi vuosittaisiin kanta-arvioihin. Luke kiittää kaikkia havainnointiin osallistuvia vapaaehtoisia ja keskeisessä roolissa olevia suurpetoyhdyshenkilöitä tästä arvokkaasta yhteistyöstä.

Kommentoi

  1. Kanta-arvio yhdistää eri aineistoja kokonaiskuvan muodostamiseksi

    Havainnot ovat kanta-arvion perusta ja merkittävä tiedon lähde. Luonnonvarakeskuksen vuosittain tuottamassa kanta-arviossa hyödynnetään suurpetoyhdyshenkilöiden tarkastamia ja TASSU-järjestelmään kirjaamia havaintoja.

    Havainto kolmesta yhdessä liikkuvasta sudesta ei vielä tarkoita sitä, että lauman koko olisi kolme yksilöä. Lauma ei aina liiku yhdessä. Saattaa olla, että osa laumasta on jäänyt päivämakuupaikalle lepäämään tai lähtenyt kiertelemään toiseen suuntaan. Vain saman alueen susien pitkän aikavälin järjestelmällinen havainnointi, ja havaintojen analysointi auttaa päättelemään lauman kokoluokkaa tai lähekkäisten laumojen määrää.

    Kanta-arviossa keskitytään havaintoihin laumoista ja pareista. Kun arvioidaan susien määrää yhdellä reviirillä, verrataan keskenään kaikkia havaintoja erikokoisista alueella yhdessä liikkuneista susiryhmistä.

    Havaintojen lisäksi kanta-arvioon käytetään suden DNA-seurannan tuloksia, kuolleisuustilastoja, pantasusien paikkatietoja ja suurpetotutkimuksen maastotyön tuottamaa aineistoa. Jokaisessa tutkimusaineistossa on hyvät puolensa ja heikkoutensa. DNA-seuranta auttaa tunnistamaan susiyksilöitä ja alueita, joissa yksilöt tyypillisesti liikkuvat. DNA paljastaa, mitkä yksilöt liikkuvat ajoittain toistensa seurassa eli ovat samaa laumaa. Eri aineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä laadukkaimman mahdollisen kanta-arvion.

    Susireviirin pinta-ala on Suomessa keskimäärin 1200 km². Pienimpien reviireiden ala on noin 600 km², suurimpien lähes 2000 km². Reviiri on alue, jossa asuva pari tai lauma ei suvaitse muita susia vakituisesti. Reviirien laskeminen kunnittain on ongelmallista, koska reviirit levittäytyvät hyvin usein useamman kunnan alueelle. Siksi susihavaintojen yhteenlasku ei kerro luotettavasti susikannan koosta.

  2. Sudet laskennassa kyllä motitettiin 100% ja laskenta tehtii yhden päivän aikana.
    Miten kaikkia muita eläimiä pystytään laskemaan.
    Miten jos meillä on tässä 9 sutta ja löydän kahet paskat, vaikka 10km hiihtäis takajälkeen ei jokaisen yksilön ulostetta löydy ikinä. Eli susia ei ole kuin 2?

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *