Blogiartikkelit Ruoka

Tällä hetkellä tunnetaan kahdeksassa geenissä muunnoksia, jotka aiheuttavat varhain alkavaa vaikeaa lihavuutta. Ne ovat harvinaisia, ja selittävät lihavuustutkijoiden mukaan korkeintaan 5 % kaikesta lihavuudesta. Perimässä tunnetaan myös yli 50 muuta geeniä ja/tai aluetta, joilla sijaitsevat muunnokset näyttävät lisäävän lihavuusriskiä. Nämä muunnokset kuitenkin lisäävät yleensä painoa vain muutaman kilon verran, joten ne eivät ole syynä lihavuuden nopeaan yleistymiseen. Lisää altistavia geenimuunnoksia ja perimän alueita löydetään jatkuvasti. Todennäköisesti nekin aiheuttavat vain muutaman kilon lihomisriskiä. Geenien väliset vuorovaikutukset voivat tehostaa tai lieventää toistensa vaikutuksia.

Geeneillä ja ruokavaliolla ja geeneillä ja liikunnalla näyttää olevan myös vuorovaikutuksia. Lyhyesti sanottuna: useimmat lihomiselle altistavat geenimuunnokset aiheuttavat lihomista, jos ruokavalio on epäterveellinen ja/tai liikunta on vähäistä. Monen muunnoksen vaikutuksen voi kumota kokonaan harrastamalla aktiivisesti liikuntaa.

Geenien säätely selittää osan lihavuudesta. Isän ja/tai äidin lihavuus sukusolujen kehityksen aktiivivaiheissa ja hedelmöitymisen aikana näyttää ohjelmoivan koe-eläinten geenejä lihavuutta edistäviksi. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että pelkästään runsasrasvainen ja runsaasti nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja (sokeria ja raffinoitua tärkkelystä eli valkoisia jauhoja) sisältävä ruokavalio hedelmöitymisen aikoihin riittää – vanhempien ei siis tarvitse olla liikapainoisia. Ihmisillä näyttää toimivan samanlaisia säätelysysteemejä. Jopa isovanhempien ja heidän vanhempiensa ruokavaliot kriittisissä kehitysvaiheissa saattavat vaikuttaa jälkeläisen lihomisriskiin. Nyt noin kolmannes odottavista äideistä on vähintään liikapainoisia, samoin noin puolet nuorista miehistä. Millainen mahtaakaan seuraavien sukupolvien painonkehitys olla? Geenien säätelyyn voi kuitenkin itse vaikuttaa ruokavaliolla koko eliniän – runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio sisältää runsaasti fenolisia yhdisteitä, jotka näyttävät purkavan haitallisia ohjelmointeja.

Suoliston mikrobisto näyttää olevan erilainen lihavilla ja laihoilla. Suoliston mikrobistoa voi muokata: Runsaasti rasvaa ja nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio lisää lihomista edistävien mikrobien määrää suolistossa. Runsaasti erilaisia kuituja sisältävä ruokavalio monipuolistaa mikrobistoa ja vähentää lihomista edistävien mikrobien määrää.

Muita lihomista edistäviä tekijöitä ovat esim. runsas alkoholin ja/tai sokeroitujen juomien (mehut, virvoitusjuomat) käyttö, stressi ja unenpuute. Liikapaino tai lihavuus on siis monen tekijän summa: haitallinen geenimuunnos, haitallinen geenien ohjelmointi, vääränlainen mikrobisto, stressi, unenpuute, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Mikään niistä ei yksinään aiheuta liikapainoisuutta tai lihavuutta (paitsi ne harvinaiset geenimuunnokset), mutta niiden summavaikutus voi olla huomattava. Johtopäätös: lihavuutta voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla vaikka perimä tai geenien ohjelmointi olisikin lihavuutta edistävä!

Kommentoi

  1. Kiitä jutusta näin kenttälääkärinä. Myöskään laihuus ei ole erityisen suotavaa, silläkin negat. vaikutuksia käytönnössä. Lievä onnellinen tukevuus ilman lihavuutta vie ihmisen keskimäärin pisimmälle omin jaloin vähän valituksin.

    Toki semmoinen ihminen on kallis, pitkä kuluerä eläkeyhtiölle, mutta se on se toinen tarina se.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *