Blogiartikkelit Juha Kantanen Maatalous, Ruoka

”Hyvällä tuotteella on kiehtova tarina. Tämä on kaiken a ja o.” Näin sanovat brändäyksen asiantuntijat. Voisiko olla siten helpompaa tuotteistettavaa kuin itäsuomalainen juonoselkä, lapinlehmä tai länsisuomenkarjan lehmä?

Näiden lehmien esiäidit ja esi-isät ovat märehtineet 4 000 vuoden ajan Suomen kamaralla ja varmistaneet, että selvisimme hengissä sukupolvesta toiseen. Mutta miten saisimme maatiaislehmien maidon ja lihan tuotteistamiseen vauhtia?

Tuotteistaminen on alkuperäiskarjan – jos ei nyt aivan täydellinen kohtalonkysymys – mutta ainakin äärimmäisen tärkeä lenkki varmistamaan rotujen ja niiden geenien tulevaisuuden.

Kun kaupassa päivittäisiä ostoksia tekevä kuluttaja ostaa lapinlehmän maidosta tehtyä juustoa ja ravintolan asiakas tilaa kyyttöburgerin, heijastuu tällainen kysyntä lopulta siihen, että eläinten määrä kasvaa.

Tutkimuksen valossa näyttää vahvasti siltä, että on joukko kuluttajia, jotka ovat kiinnostuneita ostamaan alkuperäisrotutuotteita.

Alkuperäiskarjat ovat täynnä kulttuuriamme.

Kyytön, lapinlehmän ja länsisuomenkarjan lehmien maito sopii hienosti juuston, jogurtin, viilin ja jäätelön tekoon. Maidon lisäksi alkuperäiskarjan liha on laadukasta, ”herrojen herkkua”. Maidon tuotteistaminen lienee käytännössä haastavampaa.

Muutaman lehmän maidosta voi valmistaa tuotteita naapurille. Kun tuotteistettavana on usean nupopään maito ja kun tuotteita halutaan useille kotitalouksille, tarvitaan hyvää suunnitelmaa, laitoslupaa, helposti pestäviä pintoja pienmeijerissä, kylmiötä ja sitä brändäystä.

Logistiikan ja kustannusten kannalta on parempi jatkojalostaa omien kyyttöjen maitoa omassa pienmeijerissä. Tai sitten maidon voi luonnollisesti ostaa toiselta lähiseudun tuottajalta ja keskittyä juustolan pyörittämiseen. Tarvitaan siis ”suomenkarjakeskittymää” pienmeijerin lähiseudulle.

Yhteiskunta voi helpottaa alkuperäiskarjasta kiinnostuneiden tuottajien ja jatkojalostajien pyrkimyksiä. Yrittämistä ei saa tehdä pykäläviidakolla taloudellisesti täysin mahdottomaksi. Tarvitaan maatiaisjärkeä viranomaisvaatimuksiin kuitenkin siten, että laadusta ei tingitä.

Yhden mahdollisuuden tuottajalta kuluttajalle tarjoavat reko-renkaat. Ne ovat lähiruokarenkaita, joissa kuluttaja ostaa tuotteet suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.

Uusia yhteistyömuotoja tuottajien, jatkojalostajien, kuluttajien, kaupan ja ravintoloiden välillä voidaan kehittää ja avata netti-, whatsApp- ja muita älypuhelinsovelluksia tuotteistamisen avuksi.

Alkuperäiskarjasta valmistettujen tuotteiden saanti kauppoihin ja kuluttajien ruokapöytään ei ole ainakaan tuotteiden tarinasta kiinni – ne ovat täynnä kulttuuriamme.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 2.5.2016.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös