Blogiartikkelit Juha Kaitera Metsä

Hyvälaatuinen kuusen siemen on kysyttyä tavaraa metsänviljelyssä. Ajoittaiseen pulaan on syynä muun muassa kuusen epäsäännöllinen kukinta sekä käpyihin iskevät hyönteistuholaiset ja sienitaudit. Yksi tärkein näistä on käpyjä tartuttava kuusentuomiruostesieni.

Kuusentuomiruosteen vaurioittama metsäkuusen käpy. Sienen helmi-itiöpesäkkeet kehittyvät käpysuomujen pinnalle. Kuva: Juha Kaitera, Luke.

Kuusen siementuotantoa on pyritty tehostamaan korkealaatuisen jalostetun siemenen tuottamiseen erikoistuneilla siemenviljelmillä, jotka sijaitsevat Etelä- ja Keski-Suomessa. Hyviä käpysatoja esiintyy muutaman kerran vuosikymmenessä, joten siementuotanto hyvinä vuosina on siemenen riittävyyden turvaamisen kannalta erittäin tärkeää.

Kuusen siemensadon määrää ja laatua alentavat käpyihin ja siemeniin erikoistuneiden hyönteisten lisäksi merkittävästi ruostesienet. Niistä tuomiruoste on tärkein taudinaiheuttaja, joka on yleinen niin kuusen siemenviljelmillä kuin luonnonmetsissä. Tällä vuosituhannella epidemioita on havaittu hyvinä siemenvuosina 2000 ja 2006. Tautia esiintyy kuitenkin käytännössä vuosittain kuusen siemenviljelmillä. Tuomiruoste pilaa pahimmillaan kymmeniä prosentteja sadosta, mutta sen torjuntaan ei ole ollut käytössä juurikaan keinoja. Jalostetun siemenen puuttuessa joudutaan käyttämään metsiköistä kerättyä ”maatiaissiementä” tai turvautumaan siemenen tuontiin.

Monimutkainen biologia haaste torjunnassa

Kuusentuomiruosteen leviämisbiologia on monimutkainen: sillä on elinkierrossaan viisi erilaista itiöastetta ja torjuntakeinojen keksimistä on hankaloittanut myös sen taudinaiheuttamiskyvyn heikko tuntemus.

Itiöasteista kolme esiintyy tuomen (Prunus) suvun lajeilla ja kaksi kuusella. Meillä luonnonvaraisina esiintyvät metsätuomi ja pohjantuomi ovat molemmat taudinalttiita. Sieni leviää talvehtineilta tuomen lehdiltä alkukesästä kuusen emikukkiin tai kasvaimiin, joissa kesän aikana kehittyvät helmi-itiöpesäkkeet. Niistä leviävät itiöt tartuttavat tuomen lehtiä, joissa muodostuvat kesä- ja talvi-itiöpesäkkeet. Niissä kehittyvät lehtien talvehtimisen jälkeen kantaitiöt.

Sienen on arveltu leviävän edellä esitetyn lisäksi suoraan kävystä käpyyn tai muiden kasvilajien kuin tuomien välityksellä. Tämä selittäisi epidemiat alueilla, joissa tuomia esiintyy hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Sienen itiölevintä vanhoista kävyistä on voimakasta vielä vuosia pesäkkeiden kehittymisen jälkeen, mikä tehostaa sienen leviämistä tuomiin ja vaikeuttaa sen torjuntaa. Näin ollen sienen torjuntamenetelmien kehittäminen on varsin haastavaa.

Uusia tutkimuksia ja tuloksia sienen luontaisesta leviämisestä

Tuomiruosteen taudinaiheuttamiskykyä on tutkittu kokeellisesti viime vuosina Luonnonvarakeskuksessa ja seurattu sienen itiölevintää siemenviljelmillä vuosina 2018–2019. Kasvihuoneessa ja laboratorio-olosuhteissa tehdyt tartutuskokeet osoittivat, että tuomiruoste ei leviä suoraan kuusella kävystä käpyyn vaan väli-isäntäkasvi tarvitaan aina (Kaitera et al. 2019). Tartutuskokeiden perusteella sieni tartuttaa tehokkaasti metsä- ja pohjantuomea sekä joitakin ulkomaisia meillä vähäisessä määrin viljeltäviä Prunus-suvun lajeja. Valtaosa ulkolaisista lajeista on kuitenkin taudinkestäviä, joten ei ole luultavaa, että ne levittäisivät tautia tehokkaasti, vaikka ilmaston lämmetessä ulkolaisten lajien viljely lisääntyisi.

Tuloksia tukevat myös sienen populaatiogeneettiset tutkimukset (Capador et al. 2020). Tuomiruoste ei kokeissa tartuttanut myöskään siemenviljelmillä kasvavia yleisiä pintakasvillisuuden lajeja, joten ei ole löytynyt myöskään näyttöä muista taudille alttiista väli-isäntäkasveista. Tartutuskokeiden tuloksia tukevat myös tulokset sienen itiöinnistä siemenviljelmillä: vuosina 2018–2019 sieni tartutti kasvukauden aikana tuomen lehtiä, joilla sienen kesäitiöpesäkkeitä syntyi läpi kasvukauden. Muilla pintakasvillisuuden lajeilla sen sijaan ei havaittu sienen pesäkkeitä millään siemenviljelmällä kasvukauden aikana. Siten sienen luontainen leviäminen näyttää tapahtuvan vain tuomen välityksellä.

Väli-isäntäkasvin poistolla suuri rooli torjunnassa

Uudet tutkimukset tukevat ajatusta, että tuomiruosteen torjunnassa huomio kannattaa kohdistaa väli-isäntäkasvi tuomeen.  Torjuntakeinona tuomet kannattaa poistaa siemenviljelmiltä ja niiden läheisyydestä. Sieni voi levitä siemenviljelmille kuitenkin useiden kilometrien päästä, joten parhaan suojan aikaansaamiseksi tuomet tulisi poistaa viljelmien ympäristöstä varsin laajasti.

Kuusen emikukkien tuomiruostetartunta näyttää tapahtuvan osittain samaan aikaan pölytyksen kanssa. Kemikaalien käytössä taudin torjunnassa joudutaan siis varomaan, ettei torjunta haittaa pölytystä ja siten siemensatoa. Rekisteröityjä kasvinsuojeluaineita ei ole tällä hetkellä olemassa tähän tarkoitukseen.

Sienen voimakas itiölevintä sairaista vanhoista kävyistä voi jatkua vielä useita vuosia niiden tartunnasta. Siten eräs tapa katkaista sienen leviäminen tuomiin olisi poistaa sairaat latvukseen jääneet kävyt kuusista. Myös maahan varisseet sairaat kävyt voivat jossain määrin levittää sienen itiöitä. Sairaiden käpyjen poisto on luonnollisesti kallista etenkin vuosina, jolloin normaalia käpyjen keruuta ei tehdä, mutta sillä voidaan vähentää tulevaa sienen itiölevintää siemenviljelmillä.

Kustannustehokasta ratkaisua sienen torjunnalle ei toistaiseksi ole saatavilla. Siemenviljelysten kasvinsuojelun jatkotutkimuksilla voidaan mahdollisesti löytää ratkaisuja jalostetun siemenen saatavuuden turvaamiseksi.

Luonnonvarakeskuksessa on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SITKE-hanke, jossa tuotetaan uutta tietoa kukinnan lisäämiseksi ja aikaistamiseksi siemenviljelyksillä sekä menetelmiä sadon suojaamiseksi tuholaisilta. SITKE-hanke toteuttaa sekä Kansallisen metsästrategian 2025 että hallitusohjelman mukaisen maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteita. Lisäksi TUOMIRUOSTE-hankkeessa, joka on Kungliga skogs- och lantbruksakademien, Sveriges lantbruksuniversitetin ja Luonnonvarakeskuksen rahoittama Tandem Forest Values-hanke, selvitetään kuusentuomiruosteen väli-isäntäkasvilajistoa, hyönteisten roolia sienen geneettisen monimuotoisuuden lisääjinä ja sienen itiölevinnän määrällistä ja laadullista vaihtelua taudin torjunnan tehostamiseksi.

Yläreunan kuvassa kuusentuomiruosteen kesäitiöpesäkkeitä tuomen lehdellä. Tuomen lehdissä syntyvät kesäitiöt leviävät tuomen lehdestä toiseen. Kuva: Juha Kaitera, Luke.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *