Blogiartikkelit Riista

Riistantutkijat kokoontuivat kuudenteentoista pohjoismaiseen riistakongressiin touko-kesäkuun vaihteessa Rovaniemelle. Kokouksen teemana oli ”Transdisciplinary Wildlife Research” ja viestinä, että riistaan liittyvien kysymysten ratkaisemiseen tarvitaan useiden tieteenalojen yhteistyötä.

Eri tieteenalojen, mutta myös sidosryhmien ja hallinnon välisen yhteistyön tarve on lisääntynyt, sillä riistalajiston yhteiskunnallinen merkitys ja näkyvyys ovat olleet pitkään kasvussa. Keskustelua herättävät niin suojelu, hyödyntäminen kuin riistavahinkojen torjunta. Mikä on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kannan koko, kuka siitä päättää ja miten tavoitteet asetetaan? Tästä keskustellaan yhä useammin ja kiivaammin.

Luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä

Aiempina vuosikymmeninä voimakkaasti ekologiaan painottunut riistantutkimus on nykyisin monipuolinen yhdistelmä luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Riistakantojen säätelyntavoitteenasetanta ja hallinnointi, eri intressien yhteensovittaminen ja lajien aiheuttamien konfliktien lieventäminen ovat nousseet laji- ja ympäristötiedon rinnalle kannanhoidon työkaluiksi. Tämä muutos näkyy selvästi alan kirjallisuudessa ja kansainvälisissä kokouksissa, myös Rovaniemellä.

Paneelikeskustelu suden kannanhoidon käytännöistä Pohjoismaissa toi hyvin esiin yhä tiiviimmän yhteistyön tarpeen niin tutkimuksessa kuin susikannan säätelyyn liittyvässä kommunikoinnissa EU:n kanssa.

Riistalajien säätely ja kestävän hyödyntämisen turvaaminen edellyttävät sekä ajallisesti että alueellisesti kattavaa tietoa. Kansalaishavainnoinnin hyödyntämistä, erityisesti metsästäjien tuottamaa tietoa ja näytteitä käsiteltiin useassa esitelmässä.
On tärkeää tietää, miten metsästys vaikuttaa kannan runsauteen ja rakenteeseen. Harvalukuisten tai hitaasti lisääntyvien lajien osalla tämä korostuu erityisesti, mutta metsästyspaineen oikeaa kohdistamista tarvitaan myös liiaksi runsastuneiden kantojen kokoa pienennettäessä.

Myös elinympäristökysymykset olivat vahvasti esillä. Metsään ja kosteikkoihin liittyvistä elinympäristön hoito- ja ennallistamistoimenpiteistä ja käsittelyn vaikutuksista kuultiin niin esitelmissä kuin retkeilypäivän tutustumiskohteillakin.
Elinympäristömuutokset voivat liittyä myös muutokseen yhteiskuntarakenteissa. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttaman, Baltian maiden peltopinta-alan pienenemiseen johtaneen maankäytön muutoksen arvellaan vaikuttaneen eräiden hanhilajien talvehtimisalueiden muutoksiin.

Suurpedot keskusteluttivat niin esityksissä kuin kahvitauoilla. Susipainotus näkyi selvästi yhteiskunnallisissa, riistan ja ihmisen vuorovaikutusta ja kannanhoidon hallintoa käsittelevissä esitelmissä. Kongressin lopussa järjestetty paneelikeskustelu suden kannanhoidon käytännöistä Pohjoismaissa toi hyvin esiin yhä tiiviimmän yhteistyön tarpeen niin tutkimuksessa kuin susikannan säätelyyn liittyvässä kommunikoinnissa EU:n kanssa.

Kokouksen pääjärjestäjät olivat NKV (Nordisk Kollegium för Viltforskning) ja Luke yhteistyössä Arktisen Keskuksen ja Metsähallituksen kanssa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös