Blogiartikkelit Katri Kärkkäinen Ilmasto, Maatalous, Metsä, Ympäristö

Niin kiurut kuin kasvit ja ihmiset joutuvat mukautumaan muuttuvaan ilmastoon. Kevät tulee aiemmin, peltojen ja metsien kasvukaudet pitenevät.

Ilmastonmuutos tuo pohjoiseen suuremman kasvun mahdollisuuden, mutta myös paljon lisää ennustamattomuutta: pitkiä kuivuuskausia tai sadejaksoja, uusia tauteja ja tuholaisia sekä lisääntyneitä myrskytuhoja.

Linnut joutuvat sopeutumaan muutoksiin omin avuin, mutta kasvin- ja metsänjalostus yrittää sopeuttaa kasveja ja puita muuttuviin olosuhteisiin.

Kuinka jalostaa kasveja ja puita muuttuvaan ilmastoon?

Kuinka jalostaa kasveja ja puita muuttuvaan ilmastoon? Tätä pohdittiin maaliskuussa Oulussa kansainvälisessä kokouksessa. Esitelmissä toistuivat sanat kestävyys, oikea kasvurytmi, genomiikan mahdollisuudet jalostuksessa ja optimaaliset alueet eri lajikkeille tai metsänviljelymateriaaleille.

Kuivuuden kestävyys nousee ilmastonmuutoksen myötä erittäin olennaiseksi Etelä-Euroopassa, mutta myös Suomessa tulee kesiä joiden aikana viljakasvit ja kuuset saattavat kärsiä.

Lämpenevä ilmasto tuo mukanaan uusia tauteja ja tuholaisia, joita vastaan puiden ja peltokasvien tulisi puolustautua. Oikea kasvurytmi on erityisesti monivuotisille puille erittäin tärkeää: on aloitettava ja lopetettava kasvu oikeaan aikaan uudessa ilmastossa.

Haasteet jalostukselle ovat suuret, ja niitä yritetään ratkaista uusimmilla työkaluilla.

Kenttäkoetuloksia ja ilmastomalleja yhdistellään, kun pohditaan tulevaa ilmastoa ja parhaita käyttöalueita erilaisille metsänjalostuksen tuottamille metsänviljelymateriaaleille.

Genomiset työkalut auttavat löytämään yksittäisiä, tärkeitä geenejä ja niiden parhaita muotoja viljelykasveilla.

Genomiset työkalut auttavat löytämään yksittäisiä, tärkeitä geenejä ja niiden parhaita muotoja viljelykasveilla kuten Alan Schulmanin töissä on tehty.

Metsäpuillakin tutkitaan genomiikan hyödyntämistä jalostuksen tehostamisessa ja nopeuttamisessa sekä taudinkestävyyden lisäämistä.

Jalostajien tiedoilla ja taidoilla pystytään paljoon, muttei mahdottomaan.

Ilmastonmuutokseen kuuluva vuosien välinen äärevöityminen ja ennustamattomuus konkretisoitui hyvin parin viime kesän aikana. Viileän ja sateisen kesän jälkeen paahduttiin kuumassa ja kuivassa.

Jalostajat mukauttavat kasveja ja puita ennakoituihin muutoksiin ja myös valitsemalla häiriöitä kestävämpää materiaalia.

Kesät tulevat kuitenkin olemaan hyvin vaihtelevia kiuruille, pelloille ja metsille – ja tuohon on varustauduttava niin viljelijän, metsänomistajan kuin yhteiskunnan.

Toivokaamme kohtuullisen hyviä kesiä ja siedettäviä tuhoja.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.4.2019
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Kommentoi

  1. Keväät ovat olleet erilaisia koko pienen ikäni (73 v.).
    Vuonna 1981 menin vapun jälkeisellä viikolla Virtain Kotalassa metsätöihin suksilla.
    Vuonna 1990 maaliskuussa menin Kuorevedelle valmistelemaan kulotuskoetta , lumet jo olivat lähteneet Heräkankaalta, vaikka se on vedenjakajalla, joilla lumi säilyy pisimpään.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Katso myös