Blogiartikkelit Heikki Lehtonen Ilmasto, Maatalous, Ruoka, Ympäristö

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, tuore raportti esitteli shokkilukuja siitä, millaisia vaikutuksia puolenkin asteen lämpötilan nousulla on maapallon ekosysteemeille ja meille ihmisille. Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä ja niitä on jatkettava pitkään kaikkialla yhteiskunnassa. Ruokajärjestelmäkään ei voi välttyä muutoksilta. On tärkeää luoda kansallisesti yhteinen näkemys siitä, millainen on ruokajärjestelmä 2050, kun ilmastonmuutos on pysäytetty 1,5 asteeseen.

Yhteisblogi: tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke ja kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila, SITRA

Suomalainen kulutti vuonna 2017 keskimäärin lihaa noin 81 kiloa, mikä on lähellä EU:n keskiarvoa. Loikka 1950-luvun 30 kilon vuosikulutuksesta on huima. Suunta on ollut ylöspäin 2000-luvullakin: Vuonna 2000 kulutettiin 69 kg, ja vuonna 2010 noin 76 kg/henkilö/vuosi. Suurin osa lihankulutuksen kasvusta on ollut siipikarjanlihaa. Samaan aikaan muuta lihankulutusta ei ole vähennetty.

Maitonesteiden kulutus on vähentynyt ja korvautunut erityisesti juustojen kulutuksella (26 kg/henkilö vuodessa) eikä maitotuotteiden kokonaiskulutus ei ole vähentynyt. On vahva tutkimusnäyttö siitä, että kotieläintuotanto aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita negatiivisia ympäristövaikutuksia kuin vastaavansuuruinen kasvisten tuotanto. Viidennes kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee ruuasta.

Moni kansalainen jo tietää, mitä on ympäristön ja terveyden kannalta kestävä ruoka.

Lihantuotantoketju vaatii paljon ravinteita, energiaa ja maapinta-alaa. Myös lihankulutuksen vähentämisen terveydelliset hyödyt ovat kiistattomat. Olennaista on korvata lihaa erilaisilla proteiinia sisältävillä kasviksilla ja kalalla. Moni kansalainen jo tietää, mitä on ympäristön ja terveyden kannalta kestävä ruoka. Tämä tieto ei aina kuitenkaan vaikuta ostopäätöksiin ja syömiseen. Esteenä voivat olla esimerkiksi tavat ja tottumukset, ruuanlaiton vaatima ja aika ja mm. valmisruokien tarjonta.

Kestävämpi ruokavalio on eri toimenpiteiden summa

Jotta kestävämpään ruokavalioon siirtyminen pääsisi kunnolla alkuun, tarvitsemme informaatio-ohjauksen lisäksi vahvan signaalin yhteiskunnan joka alueelta. Verotuksen eri muodoissaan pitäisi myös ohjata terveellisempään ja vähäpäästöiseen ruokaan. Suomessa tulee ottaa käyttöön ruuan ilmastomerkintä ruokateollisuudessa ja kaupoissa. Jäljitettävyyden, ravinteiden kierrätyksen, elintarviketurvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on eduksi, jos pääosa kulutetusta ruuasta voitaisiin tuottaa kotimaassa. Tämä edellyttää maatalouden ja ruokasektorin vahvaa kehittämistä, jotta se voi entistä paremmin vastata kysynnän muutoksiin.

Jäljitettävyyden, ravinteiden kierrätyksen, elintarviketurvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on eduksi, jos pääosa kulutetusta ruuasta voitaisiin tuottaa kotimaassa.

Julkisia tukia ilmastollisten kilpailukykyhaittojen kompensoimiseksi voidaan tarvita edelleen niiden kasvien osalta, jotka ovat tärkeitä terveellisessä ja kestävässä ruokavaliossa. Varoja tähän vapautuisi samalla kun kotieläintuotanto asteittain vähenisi, joskin osa säilyisi entistä kestävämmin tuotettuna. Pääasiallinen muutosvoima ruokatuotannossa olisi jatkossakin markkinakysyntä. Julkisen sektorin ruokapalveluiden ostoon käyttämä raha, 350 miljoonaa euroa vuodessa, pitäisi ohjata nykyistä kestävämpään syömiseen.

Valinnat muuttavat ruoantuotantoa – kestävyydestä parempaa kannattavuutta

On olemassa kaikki edellytykset sille, että kuluttajien ja yhteiskunnan valinnat, jos ne toteutuvat, muuttavat maataloutta ja ruokatuotantoa niin, että isoihin päästövähennyksiin päästään. Viljelijöiden ja ruokatuotannon täytyy myös päästä parempaan kannattavuuteen, ja siihen on ruokavaliomuutosten myötä ja kestävyysvaatimusten korostuessa edellytyksiä. Kotieläintuotannon kannattavuus on ollut viljelijöille paha pettymys. Lihan tuottajahinnat eivät vastaa nopeasti nousseita tuotantokustannuksia. Lihan tuottajahinnat määräytyvät pääosin maissa, joissa ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvät ehdot ovat selvästi Suomea lievempiä. Lopputuloksena on monissa maissa huonosti kannattava, ympäristöä ja tuottajia kuormittava ison mittakaavan tuotanto. Kestämättömän halpa liha ja muut kotieläintuotteet ovat tähän asti maistuneet hyvin suomalaisille ja eurooppalaisille kuluttajille.

Viljelijät ja ruokaketju voivat nykyasetelmassa päästä korkeintaan muutamien kymmenien prosenttien vähennyksiin kasvihuonekaasupäästöissä, vaikka kalliitkin keinot käytettäisiin täysimääräisesti. Entisten ruokavalioiden jatkuessa suuriin päästövähennyksiin ei kuitenkaan päästä. Kuluttajien valinnat ovat siksi ratkaisevassa asemassa.

Kommentoi

  1. Kouluruokailusuosituksen mukaisesti toteutettu koululounas täyttää kolmasosan oppilaan energiantarpeesta. Tämän tavoitteen täyttämistä Suomessa ohjaa Ruoka2030 ruokapoliittinen toimenpideohjelma, joka on pitkälti yhtenevä ilmastoa säästävän ruokavalion kanssa. Päivittäin koululounas tarjotaan 900 000 oppilaalle.

    THL:n vuonna 2018 tekemä kuvaraportti 6. Ja 8. luokkalaisten kouluruokailusta osoittaa ettei energiatavoite täyty kaikilla tavoitteiden mukaisesti. Kuitenkin lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt liiallisen energiansaannin kautta.

    Julkisen sektorin ruokapalveluuden ostamisessa on oleellista käyttää varoja kouluruokailijoiden huomioimisen kuluttajina, joiden ohjaaminen täysipainoisen järjestetyn koululounaan hyödyntämiseen ruokakasvatuksen sekä osallisuuden kautta. Siten koululounaalta jäänyttä energiavajetta ei täytettäisi markkinavoimien tarjonnalla, jossa kuten tekstikin toteaa ”tieto ei aina kuitenkaan vaikuta ostopäätöksiin ja syömiseen.”

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *