Blogiartikkelit Tiina Kauppinen Yleinen

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ja huolestuttaa. Tutkimustieto eläinten kyvyistä ja tarpeista kasvaa, mutta yhä harvempi tietää, miten tuotantoeläimiä pidetään tai miten lemmikkieläintä tulisi hoitaa, jotta se voisi mahdollisimman hyvin.

Eläinten hyvinvoinnin puolesta puhumista ilman omaan kokemukseen tai tietoon perustuvaa pohjaa kritisoidaan usein. Eikö eläinten hyvinvointi kuitenkin kuulu kaikille, tieto-, kokemus- ja arvopohjasta riippumatta?

Tuotantoeläimille halutaan parempia olosuhteita, ja niistä oltaisiin myös valmiita maksamaan.

Uusimman Eurobarometrin (2016) mukaan 99 prosenttia suomalaisista pitää tuotantoeläinten hyvinvointia tärkeänä, ja 90 prosenttia toivoo, että siitä huolehdittaisiin nykyistä paremmin. Tuotantoeläimille halutaan parempia olosuhteita, ja niistä oltaisiin myös valmiita maksamaan. Valvonnan riittävyys on yksi kansalaisten suurimmista huolenaiheista eläinsuojelussa.

Kotimaisen tutkimuksen mukaan naiset ovat keskimäärin miehiä huolestuneempia tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja arvostavat enemmän lajityypillisen käyttäytymisen toteutumista. Myös mitä vähemmän ihmisellä on maatilataustaa, sitä enemmän hän on huolissaan tuotantoeläimistä.

Tutkimus on viime vuosina tuonut valtavasti uutta tietoa eläinten kyvyistä ja tunteista.

Onko huoli perusteltua, ja kuka saa olla huolissaan? Tarvitaanko huolestumisen taustalle tietoa tai omakohtaista kokemusta maataloudesta?

Tutkimus on viime vuosina tuonut valtavasti uutta tietoa eläinten kyvyistä ja tunteista. Nisäkkäiden kyky tuntea inhimillisenkaltaisia tunteita alkaa olla jo tunnustettu; esimerkiksi koirien kognitioiden tutkimus on avannut uusia uria tiedemaailmassa. Käsitys siitä, että kalat pystyvät jollakin tasolla tuntemaan kipua, on yleistynyt. Myös linnuilta ja hyönteisiltä on löydetty uusia kognitiivisia kykyjä. Jo tieto siitä, että eläimet pystyvät kokemaan ja tuntemaan saa monet pohtimaan vakavasti eläinten hyvinvoinnin edellytyksiä ja omaa suhdetta eläimiin.

Maalla osataan hoitaa tuotantoeläimet, kaupungissa ei edes lemmikkejä?

Maaseudulla asuminen ei enää automaattisesti tarkoita, että ihminen tuntisi eläintuotantoa tai tietäisi, miten maaseudun eläimet voivat. Kaupungeissa asuvat voivat olla vieraantuneita eläintuotannosta, mutta sama ei ole mahdotonta maallakaan. Kaikki maaseudulla elävät eivät ole eläintuottajia, eivätkä ainoastaan kaupunkilaiset lemmikinomistajia. Osaamista ja osaamattomuutta on sekä maalla että kaupungeissa.

Eläinten hyvinvointi voidaan jopa määritellä eri tavoin, ja kiistelyä käydään siitä, kuka sen saa määritellä ja kyseenalaistaa.

Niin lemmikki- kuin tuotantoeläintenkin kohtelussa on parantamisen varaa: 38 % tuotantoeläinten pitäjistä ja 25 % lemmikinomistajista sai kiellon tai määräyksen eläinsuojelulain nojalla, kun eläintenpitopaikkoja tarkastettiin epäilyyn perustuen vuonna 2015.

Kyky empatiaan eläimiä kohtaan avainasemassa

Mielipiteemme eläinten hyvinvoinnin merkityksestä heijastavat arvojamme ja intressejämme eläinten suhteen. Eläinten hyvinvointi voidaan jopa määritellä eri tavoin, ja kiistelyä käydään siitä, kuka sen saa määritellä ja kyseenalaistaa. Kotimaisen tutkimuksen mukaan ihmiset, joille sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sydäntä lähellä, ovat eniten huolissaan eläinten hyvinvoinnista. Perinteisiin arvoihin, vaurauteen ja korkeaan sosiaaliseen asemaan luottavat taas hyväksyvät eläinten käytön ruoantuotannon välineinä ja uskovat, että eläimet voivat keskimäärin hyvin.

Naiset ovat keskimäärin empaattisempia eläimiä kohtaan kuin miehet, ja suurten perheiden lapsilla riittää muita enemmän empatiaa eläimille.

Ihmisen empatiaa eläimiä kohtaan yleisesti määrittää se, miten hän suhtautuu yksittäiseen eläimeen, kuten omaan lemmikkiinsä. Naiset ovat keskimäärin empaattisempia eläimiä kohtaan kuin miehet, ja suurten perheiden lapsilla riittää muita enemmän empatiaa eläimille. Myötäeläminen eläimen kivussa vaihtelee sukupuolen, iän ja työkokemuksen mukaan. Naiset arvioivat esimerkiksi nautojen kivun suuremmaksi kuin miehet. Vanhemmat ihmiset pystyivät nuoria herkemmin samaistumaan nautojen kipuun, ja pienten maatilojen isännät ja emännät suhtautuivat siihen vakavammin kuin suurten karjojen omistajat.

Kyky empatiaan auttaa siis tunnistamaan toislajisen eläimen tuntemuksia. Omat uskomuksemme ja asenteemme määrittävät sen, miten suhtaudumme eläimiin ja niiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnista huolehtimisen motivaatioksi riittää se, että kykenee eläytymään toisen tunteisiin.

Eläinten hyvinvointikeskus on toiminut osana Luonnonvarakeskusta 1.1.2017 alkaen.

Kommentoi

  1. Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Otsikon jatkoksi voisi kysyä myös, milloin saa puhua eläinten hyvinvoinnista? Saako siitä puhua ja puhutaanko siitä myös tuulivoimalamelun ja voimaloiden aiheuttaman infraäänen vaikutusten kohdistuessa eläimiin – luonnon eläimiin ja/tai tuotantoeläimiin?

    Esimerkiksi minkkien hyvinvointi ja terveys huononee todella paljon tuulivoimalamelun ja infraäänen vuoksi. Tanskassa tästä on pian 4 vuoden kokemus, ks. http://karajavuori.blogspot.fi/2017/03/tuulivoimalat-vahingollisia-minkeille.html .

    Luontoihmisenä kysyn, kuka kantaa huolta tästä ja luonnon eläimistä? Vaikutukset kohdistuvat myös niihin, eivätkä ne välttämättä ymmärrä tai edes voi väistää riittävän kauas, jos tuulivoimarakentaminen kiihtyy kaavoitettujen aluiden mukaisesti.

    Jos aiheesta ei saa puhua, suomalaista luontoa ja tuotantoeläimiä kohtaa katastrofi, monien ihmisten ohella. Tutkijana ja omakohtaisia kokemuksia asiasta saaneena *tiedän*, että tämä on perusteltu väite, ei mikään hypoteettinen pelko tai skenaario. Kysymys on siitä, ymmärretäänkö tämä ajoissa ja haluavatko poliitikot päättäjinä ymmärtää tämän ja toimia vastaavasti?

    1. Kiitos kommentistasi. Tutkimusta ja tilastointia tuulivoiman vaikutuksista eläimiin on viime vuosina tehty jonkin verran, mutta tietoa sen vaikutuksista nisäkkäisiin on vähän. Puolalaistutkimuksessa http://bit.ly/2mRYpR6 sianlihan laadun heikkeneminen oli yhteydessä siihen, miten lähellä tuuliturbiineita siat olivat kasvaneet.

      Turun yliopiston Brahea-keskus taas teki vuonna 2015 laajan kirjallisuuskatsauksen http://bit.ly/2odIywD tuulivoimaloiden vaikutuksista lepakoihin. Tuulivoimaloiden läheisyydessä lepakoiden kuolleisuus on keskimääräistä suurempi ja sillä voi olla paikallista vaikutusta lepakkolajien kantoihin. Törmäyskuolemien määrä Euroopan voimaloissa vaihtelee, 0-41 lepakkoa/voimala/vuosi.

      Amerikkalaisen raportin http://bit.ly/2ob84lQ mukaan tuulivoimaloihin kuolee eniten pieniä varpuslintuja, kuten kiuruja ja varpusia. Suurimmalla osalla lintulajeista kuolemat eivät kuitenkaan uhkaa lintupopulaatiota. Tuulivoiman vaikutus lintujen kuolemiin Pohjois-Amerikassa on yleisesti ottaen pienempi kuin muiden ihmisen aiheuttamien kuolemansyiden (voimalinjojen, rakennusten, linkkitornien ja kissojen aiheuttamat kuolemat ovat merkittävämpiä kuolemansyitä). Raportissa todetaan myös, että lepakoiden turbiinikuolemat vähenevät, jos turbiinien lavat pysäytetään alhaisilla (alle 6 m/s) tuulenvoimakkuuksilla, jolloin turbiinien energiantuottokin on alhainen.

      Ruotsin ympäristöviranomaisen http://bit.ly/2ob8d8M mukaan tuulivoimarakentamisen maankäyttö (rakentaminen, liikenneyhteyksien järjestäminen) kaventaa hirvien, kauriiden, porojen ja suurpetojen elinympäristöjä, mutta rakennettavat tiet voivat myöhemmin myös helpottaa eläinten liikkumista.

      Entisen RKTL:n selvityksen mukaan merialueille rakennettavien tuulivoimaloiden rakennusaikana syntyy huomattavia melu- ja muita häiriövaikutuksia, joilla on suoria vaikutuksia kaloihin, merinisäkkäisiin ja lintuihin. Selvityksessä todetaan, että ennen laajamittaista rakentamista
      rannikon vesiluonto tulisi tuntea nykyistä paremmin, jotta tuulipuistot voitaisiin sijoittaa alueille, joilla haitat eläimille saataisiin minimoitua ja etenkin vakavat, lajien tai kantojen olemassaolon vaarantavat häiriöt estettyä.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *