Blogiartikkelit Jari Viitanen Antti Mutanen Metsä

Maailmalle nopeasti levinnyt koronavirus uhkaa ihmisten terveyttä ja jopa henkeä sekä tulee vaikuttamaan maailmantalouteen ennennäkemättömän laajasti ja pitkäkestoisesti. Tämä koskee myös metsäteollisuustuotteiden kysyntää ja koko Suomen metsäsektoria.

Tuoreimpien talousennusteiden mukaan koko maailmantalous ajautuu tänä vuonna taantumaan ja joissakin valtioissa bruttokansantuote voi supistua jopa useita prosentteja. Ennusteisiin, jotka on jouduttu laatimaan puutteellisin tiedoin tilanteessa, jossa koronapandemia on toden teolla vasta alkamassa, sisältyy kuitenkin suurta epävarmuutta. Arviot pandemian kestosta sekä inhimillisten ja taloudellisten menetysten suuruudesta päivittyvät sitä mukaa, kun uutta tietoa saadaan.

Vaikka vakavimpien talousvaikutusten ehkäisemiseksi on laadittu valtavia tukipaketteja, maailmankauppa tulee hidastumaan ja tuotantomäärät alenevat. Tämä vaikuttaa väistämättä myös Suomen metsäteollisuuteen.

Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle pandemian suurin riski on paperin kysynnän vähenemisen voimistuminen ja sitä kautta tuotannon pysyvä väheneminen Suomessa.

Tehtaat vastaavat kuluttajien perustarpeisiin

Suomessa koronapandemian välittömänä vaikutuksena sellutehtaiden huoltoseisokkeja on siirretty tulevaisuuteen, ja sellua tuotetaan pakkaustuotannon tarpeiden lisäksi myös pehmopapereiden kasvaneen kysynnän tyydyttämiseksi. Metsä Tissuen Mäntän ja Essityn Nokian tehtailla valmistetaan tällä hetkellä täydellä teholla vessa- ja talouspaperia sekä nenäliinoja.

Suomen kemialliselle metsäteollisuudelle pandemian suurin riski, jolla on myös pysyvät vaikutukset, on paperin kysynnän vähenemisen voimistuminen ja sitä kautta tuotannon pysyvä väheneminen Suomessa. Lyhytvaikutteinen riski tehtaiden toiminnalle on, että useita henkilöitä esimerkiksi valvomohenkilökunnasta sairastuu yhtäaikaisesti tai että keskeisten kemikaalien saanti vaikeutuu ja muodostaa pullonkaulan tuotannon jatkumiselle. Tehtaita voidaan sulkea myös ennalta ehkäisevästi työntekijöiden terveyden turvaamiseksi.  Esimerkiksi Burgo on Belgiassa jo keskeyttänyt määräajaksi sellu- ja paperitehtaan toiminnan ja Norske Skog Ranskassa sanomalehtipaperikoneen toiminnan.

Kulutuksen rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu luovat samalla painetta ja tarvetta kehittää uusia pakkausmateriaaleja.

Vaikka kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat pitkälti psykologisia ja mahdollisesti myös lyhytkestoisia, on kuitenkin todennäköistä, että yksityisen kuluttamisen rakennemuutos kohti verkkokauppaa kiihtyy aiemmin ennakoitua nopeammin. Pandemia on jo lisännyt esimerkiksi elintarvikkeiden nettikauppaa ja kotiinkuljetuksia, mikä puolestaan vaikuttaa myös pakkausmarkkinoihin ja pakkausmateriaalien sekä sellun tuotantoon. Verkkokauppayhtiö Amazon ilmoitti maaliskuun puolivälissä palkkaavansa Yhdysvalloissa 100 000 uutta työntekijää verkkokaupan äkillisen kasvun vuoksi. Sellun hintaan kohdistunee nousupaineita jo vuodenvaihteessa saatujen pienten korotusten lisäksi. Vielä pandemia ei juurikaan näy kartongin tai sellun hinnoissa.

Kulutuksen rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu luovat samalla painetta ja tarvetta kehittää uusia pakkausmateriaaleja ja nopeuttaa elintarvikepakkauksissa muovin korvaamista biopohjaisilla materiaaleilla. Tämä tukisi samalla myös kansainvälisten ilmastotavoitteiden pyrkimyksiä vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Puutuoteteollisuus vaikeuksissa

Vaikka pandemian välittömät vaikutukset kemialliseen metsäteollisuuteen ovat tähän mennessä olleet osin jopa myönteisiä, vaikutukset puutuoteteollisuuteen ovat päinvastaisia. Sahatavaran toimitukset tiettyihin Euroopan maihin ovat vaikeutuneet tai kokonaan pysähdyksissä. Koska tavarantoimitukset Kiinasta Eurooppaan ovat pandemian vuoksi vähentyneet, kuljetuskonteista on syntynyt pulaa ja rahtikustannukset ovat tämän vuoksi nousseet. Myös pandemiasta osin riippumaton öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on heijastumassa ostovoiman heikentymisen kautta kysyntään sahatavaran tärkeillä vientimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Euroopassa koronan aiheuttama epävarmuuden kasvu hillitsee yleisesti investointi- ja rakentamishalukkuutta. Rahoitusmarkkinoiden myllerryksen keskellä investointien rahoitus vaikeutuu huolimatta Euroopan keskuspankin massiivisesta tukipaketista. Sahatavaran ja vanerin kysyntä laskee rakentamisen hiljentyessä. Sahatavaran hintatasoa painaa myös Keski-Euroopassa metsätuhojen jatkuminen ja tuhopuusta markkinoille tuleva sahatavara.

Huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkiksi pehmopapereiden valmistusta ei kannatta kokonaan ulkoistaa muualle.

Koronakriisi nostaa kysymyksiä huoltovarmuudesta

Metsätalouteen ja puunhankintaan pandemia ei tähän mennessä ole vaikuttanut merkittävästi. Puukauppoja pyritään ja pystytään tekemään etänä, ja puunkorjuu sekä -kuljetus voidaan järjestää lähes normaalisti. Suomessa yritykset ovat hajauttaneet puunhankinnan, ja henkilökunnan sairastumisesta aiheutuvia riskejä pystytään hallitsemaan. Kysynnän väheneminen sahateollisuudessa vähentää kuitenkin tukkipuun tarvetta, mikä heijastuu jatkossa myös hakkuisiin.

Puun ostomäärät ovat alkuvuodesta laskeneet selvästi viime vuodesta, mutta puunkorjuumäärissä vastaavaa pudotusta ei ole nähty. Puunkorjuuolosuhteet ovat kuluvana talvena olleet etenkin Etelä-Suomessa heikot, ja huoli tehtaiden puuhuollon turvaamisesta on kasvanut. Pandemian myötä yrityksissä joudutaan todennäköisesti arvioimaan uudelleen, kuinka hakatun puun ja pystyvarastojen kokoa on optimoitava kriisitilanteiden varalle.

Koronapandemia toimii testinä kansalliselle huoltovarmuudelle, kun rajat sulkeutuvat sekä ihmisiltä että osin myös tavaraliikenteeltä. Kriisin hälvettyä niin Suomessa kuin muuallakin tullaan varmasti tarkastelemaan, millaisia ongelmia ja kokemuksia huoltovarmuuteen liittyen on koettu ja kuinka sitä voidaan parantaa.

Metsäteollisuus tulee arvioimaan riskienhallintaa logistiikan ja tuotantoprosessien sujuvuuden kannalta, mutta myös yhteiskunnallisesti on syytä huomioida, miten vaikkapa perushyödykkeiden riittävyys pystytään turvaamaan. Viime vuosina Suomessa on julkisessa keskustelussa suhtauduttu kriittisesti sellun ja pehmopapereiden tuotantoon ja vaadittu metsäteollisuustuotteiden jalostusasteen nostamista. Tämä on toki edelleen erinomainen tavoite, mutta samalla vallitseva kriisi on osoittanut, että huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkiksi pehmopapereiden valmistusta ei kannatta kokonaan ulkoistaa muualle.

Yläreunan kuva: Pixabay

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *