Blogiartikkelit Irene Rosokivi Maatalous, Tilasto

Maaliskuussa, kun korona rantautui Suomeen, suuntasivat suomalaiset sankoin joukoin ruokaostoksille. Ihmisten ostokäyttäytyminen näyttäisi maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppatilaston valossa vaikuttaneen nopeasti tiettyjen tuoteryhmien tuontimääriin. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen.

Elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonnin arvo kasvoi

Henkilöstö- ja kouluruokailun vähentyminen näkyi yksittäisten elintarvikkeiden tuonti- ja vientimäärissä. Ruokaa ostettiin kevään aikana enimmäkseen vähittäiskaupan kautta, eikä ravintoloissa käyty, mikä muokkasi kulutettujen tuotteiden määrää ja valikoimaa.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin arvo kasvoi helmikuusta maaliskuuhun kaikkiaan noin 70 miljoonalla eurolla. Viennin arvo kasvoi samassa ajassa 10 miljoonalla eurolla. Tuonnin arvo palautui useimmissa tuoteryhmissä tavanomaiseksi jo huhti-toukokuussa. Viennin arvo pysyi korkeana hieman kauemmin, palaten normaaliksi vasta touko-kesäkuulla.

Alkoholia, juomia ja makeisia kului

Alkoholin tuonnin arvo nousi helmikuusta maaliskuuhun noin 50 prosentilla, samoin rasvojen ja öljyjen tuonnin arvo. Kahvia ja teetä kulutettiin selvästi normaalia enemmän. Reipasta kasvua oli myös erilaisten jalostettujen elintarvikkeiden, kuten viljajalosteiden ja säilykkeiden, tuonnin arvossa. Elintarvikejalosteiden osalta tuonnin kilomäärä ei kasvanut niin paljon kuin tuonnin rahallinen arvo. Virvoitusjuomien ja makeisten tuonnin arvon nousu saavutti huippunsa huhtikuussa, ollen lähes 60 miljoonaa euroa, yli 10 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisessä kuussa.

Viljan vienti veti koronasta huolimatta

Viljan viennin arvo oli poikkeuksellisen suuri koko kevään. Viljan viennin arvo kasvoi edelliseen satokauteen verrattuna noin 75 prosentilla. Viljan tuonnin arvo puolestaan laski edellisestä satokaudesta lähes kolmanneksella.

Nämä muutokset johtuivat viljasadon tuotantomäärien suuresta vaihtelusta. Vuoden 2018 viljasato oli tämän vuosisadan alhaisin, kun taas 2019 viljasato menneiden vuosikymmenien korkeimpia. Satokautena 2018/19 kotimainen vilja kattoi juuri ja juuri Suomen kysynnän. Vientiin ei riittänyt viljaa, paitsi kauraa, jota vietiin osin edellisvuoden varastoista. Vuoden 2019 suuri sato mahdollisti kauran viennin kasvua sekä ohran ja vehnän merkittävää vientiä 2019/20 satokautena. Sama ilmiö selittää poikkeuksellisen vähäisen viljan tuonnin. Erityisesti runsas ruissato 2019 riitti kotimaiseen kulutukseen, kun sen tuontia ei tarvittu.

Lihan tuonti romahti huhtikuussa

Lihan vientimäärä kasvoi maaliskuussa, palaten kuitenkin normaaliksi jo huhtikuussa. Huhtikuussa tapahtui voimakas lihan tuonnin arvon ja määrän lasku, jolloin lihan tuonti väheni lähes 50 prosentilla. Tuonti pysytteli tällaisena  parin kuukauden ajan. Tuonnin väheneminen kohdistui eniten lihan arvokkaimpiin osiin, joita ravintolat eivät koronaepidemian ollessa pahimmillaan ostaneet.

Maidon ja meijerituotteiden vienti lisääntyi noin viidenneksellä helmikuusta maaliskuuhun. Tuonti kasvoi samaan aikaan reilulla miljoonalla kilolla. Kasvu normalisoitui seuraavassa kuussa, ja koko kevään tuonti ja vienti vastasi maidon ja meijerituotteiden osalta hyvin vastaavaa jaksoa edellisenä vuonna.

Voin vienti Ranskaan pysähtyi

Voin viennissä Ranskaan oli merkittävä notkahdus huhti-toukokuussa, jolloin voin vienti laski alle puoleen normaalista. Tähän mitä ilmeisimmin vaikutti se, että Ranskassakin ravintolat olivat keväällä kiinni ja croissanteja ei enää kulutettu entiseen tapaan.

Kalan tuonnin arvo vaihteli voimakkaasti

Kalasta tehtyjen säilykkeiden tuonti vilkastui maaliskuussa, ja tuoreen kalan tuonti väheni. Kalasäilykkeiden tuonnin arvo nousi helmikuusta huhtikuuhun noin 1,7 miljoonalla eurolla (0,5 milj. kg). Samaan aikaan tuoreen kalan ja kalafileen tuonnin arvo laski noin 10 miljoonalla eurolla, mikä oli pääosin seurausta lohen hinnan laskusta. Toukokuussa tuonnin arvo kääntyi nousuun. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kokonaisen lohen tuontimäärä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta tuonnin arvo selvästi matalampi.

Perunan vienti romahti

Hyvä esimerkki yksittäisestä tuotteesta, johon korona vaikutti, on peruna. Perunan vientimäärä väheni koronakevään aikana murto-osaan normaalista. Viennin notkahdus johtui mitä todennäköisimmin perunan ylitarjonnasta maailmalla ravintoloiden sulkiessa ovensa.

Myös perunan tuonti väheni, joskaan ei yhtä dramaattisesti, ja tuonti elpyi jo huhti-toukokuussa. Perunan vienti sitä vastoin ei ollut vielä kesäkuussakaan elpynyt lähellekään normaalia

Korona-aikaan tuotiin kalliimpia hedelmiä

Hedelmien ja marjojen tuonnin arvo kasvoi maaliskuussa yli 46 miljoonaan euroon, kun niitä on tavanomaisesti tuotu alle 40 miljoonalla, kuukaudesta hieman riippuen. Viennin määrä ei noussut läheskään samassa suhteessa. Vihannesten tuonnin arvo ei juurikaan noussut normaalista. Sen sijaan vihannesten tuonnin kilomäärä laski 12 miljoonalla kilolla, kun verrataan keskenään vuosien 2020 ja 2019 ensimmäisiä vuosipuoliskoja.

Tuonti- ja vientilukuihin vaikuttavat satomäärät ja hinnat Suomessa ja maailmalla, EU-maat on tärkein kauppakumppani.  Muutokset voivat näkyä myös viiveellä varastoitavissa tuotteissa, tuoretuotteissa reagointi on nopeampaa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *