Blogiartikkelit Hilkka Vihinen Ilmasto, Maaseutu, Talous, Tilasto

Aluekehitystä työkseen seuraavat ovat tienneet jo useita vuosia sellaista, mikä ei ole ylittänyt uutiskynnystä. Sen, että samalla kun suomalaisten viralliset asuinpaikat ovat keskittyneet kaupunkeihin, rakennettu alue on koko ajan laajentunut. Mitä on tekeillä? Ja mitä siitä pitäisi ajatella?

Vastauksen voi muotoilla monella tavalla. Ihmisten liikkuvuus on ylipäätään lisääntynyt sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Isossa kuvassa kyse on muutoksesta tavassamme käyttää tilaa: siinä tavassa, jolla olemme asettuneet toimimaan ja asumaan tässä maassa.

Kausittain kasvavat alueet ovat lisääntyneet, ja meistä on tullut yhä monipaikkaisempia asujia. Kausiasuminen Suomen sisällä koskee tutkimuksen mukaan arviolta 2,4 miljoonaa ihmistä. Monilla yli 100 kilometrin työmatkaa tekevillä on kakkosasunto. Osa puolestaan asuu kausittain mökillään, opiskeluasunnollaan tai vaikkapa parisuhteen vuoksi eri paikkakunnilla.

Poikkeustilanne saa arvioimaan asumista ja työpaikkaa – missä oikeasti viihdyn?

Kausiasuminen eri paikoissa voi lisätä hyvinvointia, mahdollisuutta nauttia erilaisista ympäristöistä, luonnosta, väljyydestä. Monipaikkainen asuminen ei ole vain suomalainen tai pohjoismainen ilmiö, mutta hajautuneesta maanomistuksesta johtuen se on miellä useampien ulottuvilla. Suomessa ei tarvitse olla rikas, jotta on ”paikka maalla”.

Koronavirus on saanut monet jättämään kaupungit tai taajamat ja vetäytymään turvallisemmiksi koetuille väljemmille alueille. Moni on tullut hankkineeksi etätyöhön sopivia välineitä ja tekee työtään ihan eri paikassa kuin normaalisti.

Poikkeustilanne saa arvioimaan paikkoja tavallisesta eriävillä mittareilla. Missä voi tehdä asioita, joita pitää arvokkaana? Koronaeristyksessä huomaa, kuinka hyvin asunnossaan ja asuinpaikassaan viihtyy. Sen lisäksi, että koronatilanne teki monipaikkaisen asumisen näkyväksi, se saattaa myös vahvistaa tätä ilmiötä, kun palaamme normaaliin arkeen.

Yhä useampi alue voi olla kasvava – tietoliikenneyhteydet tärkeitä yrityksille, etätyölle ja digipalveluille

Monipaikkainen asuminen määrittää tapaamme käyttää alueita huomattavasti enemmän, kuin olemme tähän asti saaneet kuulla. Meneillään ei ole kaupungistuminen sanan vanhassa merkityksessä. Ihmiset hakevat arjessa itselleen sopivia ja hyvinvointia tuottavia paikkojen yhdistelmiä käytettävissä olevan teknologian rajoissa. Kun esimerkiksi tietoliikenneyhteydet mahdollistavat enemmän paikkariippumattomuutta, keskuksista etäämpänä sijaitsevien paikkojen sijaintihaitta pienenee.Ihmisten toiminnasta johtuva taloudellinen aktiivisuus jakautuu laajemmalle, kuin virallisen asuinpaikan perusteella voisimme olettaa.

Mikäli lentomatkustaminen ja rajojen ylittäminen tulee vaikeutumaan tai vähenemään jopa vuosiksi eteenpäin, monipaikkaisuus Suomen sisällä vahvistunee. Samalla ihmisten toiminnasta johtuva taloudellinen aktiivisuus jakautuu laajemmalle, kuin virallisen asuinpaikan perusteella voisimme olettaa. Yhä useampi alue voi olla jatkossa vähintäänkin kausittain kasvava.

Koronakriisi tuskin aikaansaa massiivista pakoa kaupungeista. Mutta se on osoittanut konkreettisesti, miten huonosti oletus yksipaikkaisuudesta kuvaa todellisuutta. Ehkä myös sen, että keskittäminen ei ole välttämättä tehokasta silloin, kun se kasvattaa riskejä ja vähentää resilienssiä.

Kommentoi

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *