Blogiartikkelit Juha Hiedanpää Ilmasto, Kala, Maaseutu, Maatalous, Metsä, Riista, Talous, Ympäristö

Konfliktin lähtökohta on aina vääryyskokemus, kokemus siitä että oikeutta on loukattu. Yhtään konfliktia ei synny ilman vääryyskokemusta eikä yhtään konfliktia ratkaista ilman vääryyskokemuksen tunnistamista, hyvittämistä tai sovittamista.

Yhteiskunnan vakaus ja kehitys eivät lepää vain muodollisten oikeuksien varassa. Oikeus on myös kokemus. Kokemuksellisena käsitteenä oikeus koostuu (ainakin) kolmesta ulottuvuudesta: oikeus arvona, oikeus intressinä ja oikeassa olemisesta.

Oikeus arvona on eräänlainen idea tai ideaali siitä, miten asioiden tulisi olla. Arvot puhuvat tarkoituksen puolesta. Ne vastaavat yleiseen kysymykseen ”miksi”. Arvot ovat niitä tarkoituksia, joiden mukaan arkisessa elämässämme oikeasti elämme – tunnemme, toimimme ja ajattelemme. Ideaalit ovat käsityksiä näiden tarkoituksesta, tarkoitukselle annettuja perusteluita.

Mitä lyhyempi suunnittelun ja päätöksenteon aikajänne, sitä eriytyneempinä ja riitaisempina edut helposti näyttäytyvät.

Kansalaisilla on oikeus arvoihin ja ideaaleihin. Arvot ja arvojännitteet ja niiden tuottamat vääryyskokemukset ovat paljon konkreettisempia, yleisempiä, raadollisempia ja organisoituneempia kuin usein ajattelemme.

Intressin käsitteessä yhdistyvät tarve ja toivo. Pelkkä tarve ei tee intressiä. Pitää olla myös näkymä mahdollisuuteen, parempaan, joka motivoi yrittämään tai vaatimaan tuota pientä eroa, etua. Edun puutteesta tai estymisestä kumpuava vääryyskokemus on ristiriitojen ehtymätön lähde.

Pitkällä aikajänteellä intressit näyttävät helpommin yhdensuuntaisilta. Jos toiminnan yleinen tarkoitus on jaettu ja yhteiskunnan institutionaalinen perus- ja kannusterakenne synnyttävät toimijoissa luottamusta, toimintavalmius yhteisen tulevaisuuden tekemiseksi yleensä vahvistuu. Mitä lyhyempi päätöksenteon aikajänne, sitä eriytyneempinä ja riitaisempina edut helposti näyttäytyvät.

Konfliktit kytkeytyvät uskomuksiin

Miltei kaikki konfliktit ovat pohjimmiltaan tietoristiriitoja, vaikka vain harvoin konfliktit johtuvat vain faktoista. Konfliktit kytkeytyvät uskomuksiin. Käyttäytymistieteilijät ovat tunnistaneet inhimillisen piirteen, jota he kutsuvat ”vahvistusharhaksi”. Sen mukaan ihmiset valitsevat faktoja, jotka tukevat heidän olemassa olevia uskomuksiaan. Tämä on yleisinhimillinen piirre, ja siksi myös viranomaiset ja tutkijat eivät siltä välty.

Toiminta ja sitten myös uskomukset muuttuvat vasta, kun tekemisellä ei enää ole odotettuja vaikutuksia.

Uskomus ei ole vain passiivinen mielessä pidettävä asia, vaan ajattelutapa ja toimintavalmius. Uskomukset rakentuvat sellaisten toimintavalmiuksien varaan, jotka näyttävät tuottavan odotetunlaisia vaikutuksia. Aika harva uskoo sellaiseen asiaan, joka ei millään lailla toimi ja tue arkisten asioiden hallintaa. On käyttäytymistieteellistä ja arkista näyttöä siitä, että toiminta ja sitten myös uskomukset muuttuvat vasta, kun tekemisellä ei enää ole odotettuja vaikutuksia. Tämä pätee millä toiminnan kentällä tahansa ja se pätee myös näiden hallinnassa ja tutkimuksessa.

Mikä olisi neuvoksi muodollisten ja koettujen oikeuksien hetteikössä? Ongelman määrittelyyn, toimenpiteiden suunnitteluun ja toimeenpanon ehtoihin tarttuva vuorovaikutteinen strateginen arviointi voisi olla hienovarainen keino toimintaympäristön, ja siten oikeuksien, mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistamiseksi ja määrittämiseksi – ja vääryyskokemusten välttämiseksi ja aikavälin pidentämiseksi. Tällaisen toimintaympäristössä tapahtuvan tiedollisen käänteen jälkeen toimijoiden uskomukset ja toimintavalmius lähestyisivät toisiaan – ja käänteen seurauksena myös arvot, tarkoitukset ja koetut oikeudet pitäisivät parempaa huolta itsestään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tutkimusprofessori Juha Hiedanpää käsitteli aihetta Lapin poro- ja kalapäivillä 16.-17.5.2018 pitämässään puheenvuorossa.

Blogikirjoitukset ovat kirjottajien omia pohdintoja, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallista kantaa.

Kommentoi

  1. Joo, hyvä kirjoitus mielenkiintoisesta aiheesta. Laittoi muuan muassa pohtimaan sitä kuinka vaikeaa on tutkimuksen avulla muuttaa ihmisten kollektiivista käyttäytymistä.

  2. Loistava kirjoitus. Taso on sopivan abstrakti ja sisältö/viesti sovellettavissa mihin aihepiiriin tahansa. Jokaiselle jotakin ja minusta vieläpä kaikille paljon (myös ajattelemisen aihetta). Vahvistusharhasta on puhuttu viime aikoina aika paljon ja myös siitä miten internet & sosiaalinen media voimistaa ilmiötä. Oman kokemuksen mukaan luonnovarapolittiikkaa seuraavan yleisön keskuudessa ilmiö on hyvinkin yleinen ja voimakas.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *