Blogiartikkelit Ari-Matti Seppänen Ilmasto, Kiertotalous, Maatalous, Ympäristö

Kohti agroekologisempaa 2/3: Hyvinkään Palopurolla on pilotoitu ainutlaatuista kestävämmän ruoantuotannon mallia, jossa maatilayhteisön käyttämä energia ja valtaosa lannoiteravinteista tuotetaan osana peltojen kasvukuntoa ylläpitävää viljelykiertoa.

Mallin ytimessä on maatilamittakaavan biokaasulaitos, joka mahdollistaa yhteisön viljatilan viherlannoitusnurmien, kanalan ja lähialueen hevostilojen lantojen muuntamisen polttoaineeksi ja lämpöenergiaksi. Jäljelle jäävä mädätysjäännös varastoi nurmien ravinteet levitettäväksi kylvöjen yhteydessä. Samoilla pelloilla tuotettu vilja jalostetaan elintarvikkeeksi ja osa toimitetaan kanalaan rehuksi.  Yhteisöön on myös suunniteltu leipomon perustamista, joka lisäisi alkutuotannon jalostusastetta ja vähentäisi riippuvuutta elintarvikeketjun muista toimijoista.

Samankaltaisia maantieteelliseen läheisyyteen sekä sivuvirtojen jakamiseen ja hyödyntämiseen perustuvia yritysklustereista on teollisuudessa käytetty termiä teollinen symbioosi. Tämän perusteella Palopurolla kehitettyä malli onkin kutsuttu agroekologiseksi symbioosiksi (AES).

Agroekologisella symbioosilla – AES – tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä: AES tuottaa maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Se tuottaa omista biomassoistaan bioenergiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin. AES on toimintatapa, joka tuo ratkaisevia ympäristöhyötyjä nykyiseen tuotantoon verrattuna. Symbioosit synnyttävät alueellista ruokakulttuuria ja maaseudun elinvoimaa sekä kasvattavat aluetaloutta.

Palopuron AES:in innoittamana mallin monistamista lähdettiin selvittämään Uudellamaalla

Mäntsälässä kiinnostuttiin AES-mallin monistamisesta sekä kunnan että alueellisen energiayhtiön taholta. Yhteistyössä aloitettu selvitys keskittyi paikallisten maatalouden biomassojen hyödyntämiseen energiantuotannossa ja kunnallisten ruokapalveluiden ruokahankintojen paikallistamiseen. Tällöin ei pelkästään selvitetty mahdollisia uusia kohteita symbiooseille vaan myös kunnallisen päätöksenteon mahdollisuuksia edistää paikallisten symbioosien syntymistä. Samalla hankkeessa mallinnettiin symbiooseista mahdollisesti syntyvän paikallisen verkoston ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.

Alueen biokaasusta ja ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneet alueen viljelijät ja heidän biomassansa tavoitettiin digitaalisten tiedonkeruu menetelmien avulla. Saadusta biomassan paikkatiedosta selvitettiin alueelliset biomassakeskittymät, jonka perusteella optimoitiin logistisesti tehokkaat sijainnit neljästä maatilojen yhteisestä biokaasulaitoksesta koostuvalle verkostolle. Näille neljälle ryhmälle etsittiin saatavilla olevista biokaasulaitostyypeistä sopivimmat ja näille laitosratkaisuille toteutettiin investointilaskelmat. Ruokapalveluiden käyttämiä ruokamääriä verrattiin Mavi:n alueelliseen viljelydataan ja satotilastoihin. Samanaikaisesti aloitettiin työpajatyöskentely ratkaisujen etsimiseksi paikallisten ruokien hankintojen edistämiseksi. Alkutilanne kunnassa oli se, että ruoka hankittiin lähes kokonaan tukusta keskitetysti ja paikallisten tuotteiden osuus oli käytännössä nolla.

Pullonkauloja alkoi hahmottua hanketyön edetessä

Hankkeen positiivisesta vastaanotosta huolimatta työn edetessä nousi esiin monia pullonkauloja. Biokaasulaitosten suunnittelun aikainen innostus hiipui investointien kannattavuuslaskelmien julkaisun yhteydessä. Kierrätysravinteille ja hyödyntämättömien biomassojen kierrättämiselle ei nähty tarpeeksi arvoa ja viljelijät näkivät, että korjatusta nurmibiomassasta tulisi saada rahallinen korvaus. Myös peltojen tiivistyminen nähtiin uhkana ja siksi kierrätysravinteen kilohinnan toivottiin olevan huomattavasti edullisempi kuin väkilannoiteravinteen. Samalla viljelijäryhmissä nousi epäilys siitä riittääkö oma osaaminen polttoaineen myyntibisneksen pyörittämisen.

Kunnan ruokahankintojen paikallistamistyöpajoissa kävi pian selville, että nykyinen infrastruktuuri on rakennettu keskitettyjen tukkutoimitusten ympärille. Ruokaloilla ei ole tällä hetkellä valmiuksia vastaanottaa paikallista ruokaa, jonka pitäisi kaiken lisäksi pitkälle jalostettua (esim. valmiiksi ruskistettu liha). Lisäksi tuotteiden toimittaminen hajallaan oleviin jakelupisteisiin on haastavaa verrattuna tukkuliikkeen yhdistettyyn logistiikkaan. Jakelupisteiden varastointikapasiteetti edellyttää, että jakelu tapahtuu kahden-kolmen päivän välein.

Myöskään alueellinen ruoantuotanto ei pystyisi suoraan vastaaman Mäntsälän kunnan ruokaloiden kysyntään. Alueella tuotetaan pääasiassa leipäviljaa, mallasohraa ja rehuviljaa. Myös maidon suhteen alueen tuotanto vastaa paikalliseen kulutukseen, mutta jalostavaa teollisuutta alueella ei ole, jolloin paikallisuus hukkuu suurien jalostajien materiaalivirtoihin. Suurin potentiaali hankintojen paikallistamisessa lyhyellä aikavälillä on vihanneksissa, viljatuotteissa ja leivässä, mutta nämäkin vaatisivat vihannesviljelyn ja jalostuksen lisäämistä alueella

Sisäinen motivaatio ja olemassa olevat suunnitelmat keskiössä kehitystyön liikkeelle lähdössä

Verrattaessa tätä kenttätyöskentelyä Palopurolla aiemmin toteutettuun AES:in kehityshankkeeseen tulee esiin selkeitä eroja ulkoa päin edistettävien alueellisten- ja sisäisesti motivoituneiden tilamittakaavan kehityshankkeiden piirteissä. Palopurolla viljelijöiden välinen yhteisö oli entuudestaan aktiivista ja viljelijöitä yhdistää luonnonmukainen tuotantotapa, jossa keskeistä on kierrätysravinteiden hyödyntäminen. Palopuron AES:in rakentumisen eduksi voidaan myös lukea, että paikallinen energiayhtiö ja helsinkiläinen leipomo sattuivat etsimään kohdetta uudelle liiketoiminnalle. Siirtyessä suurempaan mittakaavaan rakenteelliset pullonkaulat tulevat konkreettisemmin vastaan.

Viimeisessä blogikirjoituksessa pureudutaan ratkaisuihin, mitä hankkeessa löydettiin ja AES:in monistamisen mallinnuksen tuloksiin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *