Blogiartikkelit Vilja Varho Maaseutu, Maatalous, Metsä, Talous, Yleinen, Ympäristö

Blogiartikkelin kirjoittajat: Vilja Varho ja Ulla Ovaska (Luonnonvarakeskus) sekä Annukka Vainio (Helsingin yliopisto)

Biotalous on nostettu Suomessa poliittisesti keskeiseksi talouden alaksi ja tulevan kasvun moottoriksi. Suomen tulevaisuus on biotaloudessa, mutta mitä biotalous tarkkaan ottaen tarkoittaa ja kuka biotalouden sisällön määrittelee, on jäänyt vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa.

Biotalousstrategioita onkin kritisoitu siitä, että niissä ei ole riittävästi huomioitu kansalaisten näkökulmaa biotalouteen.

Suomalaisten odotukset ja näkemykset ovat vahvoja, mutta myös jakautuneita.

Erilaiset biotalouden näkökulmat

Kun virallisissa biotalousstrategioissa puhutaan biotaloudesta, sillä tarkoitetaan joko bioteknologian kehitystä, biologisten resurssien käyttöön perustuvaa taloutta tai huolta ekologisesta kestävyydestä.

Biotalousstrategioiden lähtökohtana on yleensä teknologinen kehitys, jonka ansiosta biologisia resursseja pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin ja ympäristöystävällisemmin. Euroopan tasolla biotalous ymmärretään ensisijaisesti maatalouteen liittyväksi, Suomessa käydyssä keskustelussa taas korostuu metsien hyödyntäminen.

Virallisten strategioiden rinnalla suomalaisilla on omat käsityksensä siitä, mitä tulevaisuuden biotalous on ja mitä sen tulisi olla. Suomalaisten odotukset ja näkemykset ovat vahvoja, mutta myös jakautuneita.

Biotalouden murros edellyttää myös kansalaisten osallistumista biotalouden määrittelyyn.

Pääasiassa suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen ja sen myötä avautuviin mahdollisuuksiin, mutta ovat melko skeptisiä sen suhteen, että ekologisesti kestävä biotalous olisi ylipäätään mahdollinen. Suomalaisten näkemyksissä nousee vahvasti esiin elintapojen muutos, joka puolestaan puuttuu virallisista biotalousstrategioista. Monet suomalaiset katsovat biotalouteen siirtymisen edellyttävän myös materiaalien ja energian nykyistä parempaa kierrätystä, kestävämpiä ja korjattavia tuotteita sekä kädentaitojen ja itse tekemisen uudenlaista nousua ja arvostusta. Kansalaisten näkökulmasta kyse ei ole vain teknologisesta edistyksestä, vaan laajemmasta arvojen muuttumisesta.

Kuka määrittelee biotalouden?

Toistaiseksi biotalous on ollut politiikan, tutkimuksen ja yrityselämän asia. Biotalouden murros edellyttää kuitenkin myös kansalaisten osallistumista biotalouden määrittelyyn.

Kyse on suuresta muutoksesta tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, minkä vuoksi biotalouteen siirtyminen koskee meistä jokaista. Sen vuoksi kansalaisten äänen ja näkemysten tulisi myös näkyä vahvemmin biotalouskeskustelussa ja -päätöksenteossa – myös sen valmisteluvaiheessa.

Katso myös:

Uutinen: Kansalaiset suhtautuvat biotalouteen melko myönteisesti – huoli ympäristöstä painaa

Julkaisu: Vainio, A., Ovaska, U., Varho, V. 2019. Not so sustainable? Images of bioeconomy by future environmental professionals and citizens. Journal of Cleaner Production, 210, 1396-1405.

Blogikirjoitukset ovat kirjoittajien omia pohdintoja, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen (Luke) virallista kantaa.

Kommentoi

  1. Bio etuliitteellä myydään kaikkea mahdollista. Sellutehtaista on tullut biojalostuslaitoksia.
    Toimittajilla ja muillakin asiantuntijoilla uskonto on vahvempi kuin laskento.
    Hyvä esimerkki on hakkuutähteiden kerääminen, niillä lämmitetään Helsinki, ja lopuista tehdään liikennepolttoainetta.
    Kukaan ei kysy, tarvitseeko metsän kasvu ravinteita.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *