Blogiartikkelit Ilkka P Laurila Sari Autio Maatalous, Ympäristö

Euroopassa on tunnistettu tarve kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön ja riskien vähentämiselle ja korvaavien ei-kemiallisten kasvinsuojelumenetelmien kehittämiselle, mutta kemiallisista kasvinsuojeluaineita luopumisen tavoite ei toteudu hetkessä – eikä ilman tutkimusta.

Helmikuun lopussa Luonnonvarakeskus oli mukana allekirjoittamassa eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistä aloitetta ”Kohti kemiallisista kasvinsuojeluaineista vapaata maataloutta” (Towards Chemical Pesticide-free Agriculture). Pariisin kansainvälisen maatalousnäyttelyn yhteydessä allekirjoitetussa sopimuksessa on mukana 24 tutkimuslaitosta 16 Euroopan maasta. Luonnonvarakeskuksen puolesta allekirjoittajana oli Ilkka P. Laurila.

Sopimuksen avulla tutkimuslaitokset yhdistävät voimavaransa tutkimusaloitteessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkimusteemoja EU:n tutkimusrahoituksen Horizon Europe -puiteohjelmaan. Aloite vastaa siten EU:n strategioihin, joiden avulla tavoitellaan keinoja kemiallisten kasvinsuojeluaineitten käytöstä luopumiseksi Euroopassa osana EU:n komission Green Deal -ohjelmaa.

Tavoitteena tutkimustiedon lisääminen

Tutkimusaloite itsessään ei tähtää poliittiseen ohjaukseen kasvinsuojeluaineista luopumiseksi, vaan tutkitun tiedon hankkimiseen päätöksenteon tueksi, mikäli Euroopassa on siirtymään tähtäävä tahtotila tulevaisuudessa. Se edellyttää ajattelutapojen muutosta ja runsaasti monitieteistä tutkimusta useilla yhteiskunnan sektoreilla.

Tutkimustietoa tarvitaan vaihtoehtoisten menetelmien ja uudenlaisten maatalouskäytäntöjen kehittämisen ja käyttöön ottamisen tueksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on edistää viljelyn kannattavuutta sekä kasvinterveyttä lajikekestävyyden, viljelykierron ja ravinnetasapainon avulla. Viljelykäytäntöjen, kasvinjalostuksen, teknologian, maatalousekonomian, politiikan ohjauksen, kuluttajakäyttäytymisen, kansainvälisen kaupan ja ympäristövaikutusten arvioinnin saralla tarvitaan runsaasti tieteidenvälistä ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jotta siirtymän vaikutuksia Euroopassa pystyttäisiin ennakoimaan ja uusia menetelmiä viemään käytäntöön.

Luke painottaa monenlaisten menetelmien tarvetta kasvinsuojelun kokonaisuudessa. Suomessa kemiallisten kasvinsuojeluaineiden markkinat ovat pienet ja useisiin kasvinsuojeluongelmiin ei ole markkinoilla kemiallisia valmisteita.

Luke painottaa monenlaisten menetelmien tarvetta kasvinsuojelun kokonaisuudessa. Suomessa kemiallisten kasvinsuojeluaineiden markkinat ovat pienet ja useisiin kasvinsuojeluongelmiin ei ole markkinoilla kemiallisia valmisteita.

Resistenssiriskien lisääntyessä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden ohella tarvitaan ei-kemiallisia vaihtoehtoja. Tutkimusta tarvitaan uudentyyppisten biologisten torjuntakonseptien ja IPM-menetelmien kehittämiseen, joiden käyttö täydentää perinteisiä kemiallisia torjuntamenetelmiä. Tutkimuslaitoksilla on keskeinen rooli tällaisen tutkimustiedon tuottajina ja eurooppalainen yhteistyö on alalla välttämätöntä ennakoiden alalla tapahtuvaa kehitystä pitkällä aikavälillä.

Tulevaisuuden haasteita ennakoiden

Luomutuotannolla ja siinä käytettävillä kokonaisvaltaisilla agroekologisilla kasvinsuojelukeinoilla on merkityksensä osoittamaan, että kasvintuhoojia on mahdollista hallita ei-kemiallisin menetelmin. Toisaalta ilmastonmuutoksen edetessä kohtaamme uusia kasvinsuojeluhaasteita, joita vastaan ei edes ole kemiallisia keinoja käytettävissä tai ne eivät ole tehokkaita. Uusien menetelmien ja teknologioiden laajamittainen omaksuminen edellyttää viljelijöiden koulutusta ja neuvontaa, joka viestii tehokkaasti uusista tutkimusinnovaatioista.

Tällaista tutkimusyhteistyötä allekirjoittaneet tutkimuslaitokset haluavat olla edistämässä. Aloitteen käynnistäjinä olivat ranskalaiset ja saksalaiset maatalouden tutkimuslaitokset INRAE, ZALF ja JKI. Aloitteen valmistelemiseksi on pidetty kahden vuoden ajan kansainvälisiä tutkimusseminaareja Ranskassa, Saksassa ja Suomessa, joissa Luke ja Luomuinstituutti ovat olleet aktiivisesti mukana.

Ilmastonmuutoksen edetessä kohtaamme uusia kasvinsuojeluhaasteita, joita vastaan ei edes ole kemiallisia keinoja käytettävissä tai ne eivät ole tehokkaita.

Tutkijayhteisön yhteistyötä jatketaan tästä eteenpäinkin muun muassa yhteisten seminaarien ja työpajojen avulla, suunnittelemalla yhteisiä hankeideoita. Viestimme aloitteen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä jatkamme keskusteluja Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja kansallisten päättäjien kanssa kemiallisen kasvinsuojelun korvaamisesta muilla menetelmillä.

Tutkimusaloitteen allekirjoitustilaisuus Pariisissa. Ilkka P. Laurila viidentenä ja Sari Autio kuudentena oikealta. Kuva: Pierre Dussort

 

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *